TEKOJANI KANSANEDUSTAJANA 2019-2023

Politiikka on tekoja ja tuloksia syntyy vain työllä. Niitä ei tehdä yksin, vaan yhteistyössä muiden kanssa. Minulla on tapana viedä asiat loppuun saakka ja olla sinnikäs. Tuloksien saaminen saattaa joissakin asioissa kestää vuosia, vaikka toisinaan valmista tulee nopeastikin. Olen koonnut tähän tärkeimpiä asioita ja tekoja, joissa olen ollut tämän hallituskauden aikana aloitteellinen tai joissa oma kädenjälkeni on ollut erityisen suuri.

Lukutaito

Eniten olen vaikuttanut koulutukseen liittyviin asioihin, sillä olen toiminut koko eduskuntaurani ajan sivistysvaliokunnan jäsenenä ja viimeiset neljä vuotta sen puheenjohtajana. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että olen saanut vauhtiin toimia heikentyneen lukutaidon parantamiseksi. Ehdotuksestani mm. laadittiin kansallinen lukutaitostrategia ja sen jatkoksi lukutaito-ohjelma. Näille ja monille muille lukutaitoa edistävillä kohteille (esimerkiksi Lukulahja lapselle-ohjelmaan) olemme myöntäneet valtiovarainvaliokunnan tiede- ja sivistysjaoston esityksenä, minun ehdotuksestani jokaisena neljänä talousarviovuotena rahoitusta eduskunnan jakamattomasta varasta yhteensä useita miljoonia euroja. Vuodelle 2020 myönnettiin lukutaitostrategian laatimiseksi 150.000 euroa, vuodelle 2021 lukutaitohankkeelle 500.000 euroa ja vuodelle 2022 1,5 miljoonaa euroa sekä pysyvälle lukutaito-ohjelmalle vuodelle 2023 1,5 miljoonaa euroa. Lukulahja lapselle ohjelmalle myönnettiin vuodelle 2020 150.000 euroa ja vuosille 2022 ja 2023 molemmille 300.000 euroa, minkä turvin kaikille lapsille annetaan neuvolassa kirjapaketti.

Oppimisen tuki

Erityisen painokkaasti olen työssäni sivistysvaliokunnassa nostanut esiin oppimisen tukeen liittyviä tarpeita. Perustin asian edistämiseksi eduskuntaan kollegani Paula Risikon kanssa myös Erityisten oppijoiden tukiryhmän, jonka puheenjohtajina toimimme yhdessä.

Oppivelvollisuusuudistuksen käsittelyn yhteydessä kokosimme kiireisessä aikataulussa vetovastuullani 22 lausumaa, joista 9 koskee oppimisen tuen kehittämistä ja siihen liittyviä näkökohtia. Kirjoitin suuren osan lausumapohjista itse – toki yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä muiden hallituspuolueiden kanssa.

Koulutuspoliittisen selonteon mietintöön teimme 17 kannanottoa, joiden pohjalta selonteon toimeenpanoa tullaan viemään eteenpäin. Yksi niistä, jonka itse kirjoitin ja jota pidän erityisen tärkeänä kuuluu seuraavasti: ” hallitus toteuttaa koko oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistuksen koko koulutuspolulla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, jotta jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen jo varhaisessa vaiheessa ja että oppimisvaikeuksien tuen tarpeen tunnistamisen sekä oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen saavutettavuuden parantamiseksi laaditaan kansallinen toimenpideohjelma”.

Vuodelle 2023 saimme 200.000 euroa oppimisen tuen arviointityökalujen kehittämiseen eduskunnan jakamattomasta varasta.

Varhaiskasvatuksen osalta hallitus teki tällä kaudella useita uudistuksia, mm. kolmiportaisen tuen säädökset varhaiskasvatukseen. Nämä uudistukset tuntuivat erityisen hyvältä, sillä ne olivat kaikki tavoitteita, jotka olimme alun perin asettaneet vaalitavoitteiksemme SDP:n varhaiskasvatus, lapset ja perhe työryhmässä, jonka puheenjohtajana ole saanut toimia. Etenkin tuo varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki on asia, jota olen ponnekkaasti vienyt eteenpäin, jotta se saatiin myös varhaiskasvatukseen.

Opettajankoulutuksen kehittäminen

Erityisen tyytyväinen olen siitä, että opettajankoulutuksen kehittämiseen panostettiin myöntämällä ehdotuksestani Turun yliopistolle opettajankoulutuksen tutkimusperusteiseen kehittämiseen FinTED -hankkeelle 600 000 euron määräraha. Opettajankoulutuksen kehittäminen on erityisen tärkeää näinä aikoina, kun suomalaislasten oppimistulokset ovat heikentyneet mm. lukutaidon osalta. On välttämätöntä, että suomalaista koulutusjärjestelmää ja opettajien ammattitaitoa kehitetään monien koulutuksen ja oppimisen haasteiden ratkaisemiseksi.

Yksinäisyyden vastainen työ

Perustin eduskuntaan myös ryhmän Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseksi Suomessa samoin yhdessä kollegani Paula Risikon kanssa. Toimimme tämänkin ryhmän puheenjohtajina yhdessä. Tavoitteena on saada yksinäisyyden vähentäminen tulevan hallituksen ohjelmaan. Aihepiiriin liittyen kohdistettiin ehdotuksestani 250.000 euron määräraha Turun yliopiston johdolla tapahtuvan yksinäisyyttä vähentävän School to Belong -hankkeeseen vuoden 2022 valtion budjettiin eduskunnan jakamattomasta varasta. Ehdotuksestani vuonna 2022 kehotunnekasvatuksen lisäämiselle myönnettiin 100.000 euroa mikä osaltaan vähentää mm. tulevaa häirintää ja edistää pienten lasten tervettä kasvua.

Taide ja kulttuuri

Taidetta ja kulttuuria koskien vaikutin myös e-kirjaston liikkeellelähtöön niin ikään joululahjarahojen turvin, samoin kuvataiteen näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamisessa. E-kirjastoille myönnettiin vuonna 2020 250.000 euroa ja vuosina 2021 ja 2022 molempina 1 miljoona euroa. Taidehankintamäärärahoja lisättiin Kansallisgallerialle (2021 250.000 euroa, 2022 ja 2023 molempina 100.000 euroa) ja valtion taideteostoimikunnalle (2022 ja 2023 molempina 100.000 euroa) esityksestäni kolmena eri talousarviovuonna. Näillä rahoilla on voitu hankkia taidetta kotimaisilta nykytaiteilijoilta eli on voitu tukea taiteen tekemistä. Vuodelle 2020 rahoitusta joululahjarahoitusta sai myös Uudenkaupungin Crusell -viikko (100.000 euroa) ja vuonna 2023 Suomi-Viro yhteistyön lisäämiseksi Tuglas-seura (115.000 euroa).

Saaristomeri

Marinin hallitus perusti keväällä 2021 Saaristomeriohjelman, jonka tavoitteena on saada Saaristomeri pois Itämeren saastuneiden merialueiden hotspot -listalta. Tätä työtä tukemaan perustimme eduskuntaan epävirallisen Saaristomeriryhmän, jonka varapuheenjohtajaksi minut valittiin. Olen pyrkinyt parhaani mukaan edistämään ohjelman toteutumista mm. valtiovarainvaliokunnan mietinnön osalta olen huolehtinut, että siellä on pitkät pätkät Saaristomeren kannalta tärkeitä asioita nostettuna esille. Tämän vuoden valtion budjettiin tuli ehdotuksestani eduskunnan joululahjarahoista 150.000 euron määräraha Varsinais-Suomen ELY-keskukselle lisähenkilökunnan palkkaamiseen, jotta budjetissa oleva (18 miljoonaa euroa) raha saadaan liikkeelle eli neuvontaa lisäämällä saadaan esim. viljelijät hakemaan kipsin levityksen rahaa.

Sisäilma

Olen ollut eduskunnan sisäilmaryhmän varapuheenjohtaja tällä kaudella. Olenkin todella iloinen, kun saimme hallitusohjelmaan aivan loistavat hallitusohjelmakirjaukset sisäilmakysymyksiin. Olin viime vaalikaudella laatinut SDP:lle sisäilmaohjelman, jonka tavoitteita oli hallitusohjelmassa kattavasti mukana. Ikävä kyllä nämä hallitusohjelmakirjaukset eivät erityisen hyvin ole menneet eteenpäin. Olemme kuitenkin valtiovarainvaliokunnassa saaneet pari vuotena eduskunnan joululahjarahaa sisäilmakysymyksiin ja olen itse ollut tässä asiassa erityisen aktiivinen. Vuodelle 2022 saimme aloitteestani 300.000 euron määrärahan Turun yliopiston johdolla aloitettuun sisäilman aiheuttamia sairauksia koskevan Majvik 3 -suosituksen laatimiseen sekä sisäilmasairauksien diagnostiikan parantamiseen ja vuodelle 2021 saimme 220.000 euron määrärahan Turun yliopiston TROSSI-sisäilmayksikön toimintaan.

Lääkekehityskeskus

Lääkekehityskeskuksen saamiseksi Suomeen ja Turkuun olen ollut aloitteellinen jo vuonna 2015 ja tätä vaikuttamistyötä olen jatkanut vuodesta toiseen. Erityisen tiivisti pidin tällä hallituskaudella asiassa yhteyttä ministeri Kiurun kanssa. Olenkin hyvin iloinen siitä, että tämä pitkäaikainen toive ja vaikuttamistyö kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseksi Turkuun vihdoin toteutuu. Sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru allekirjoitti Kansallisen lääkekehityskeskus Oy:n perustamissopimuksen vuonna 2022.  Lääkekeskuksen perustaminen Turkuun on erinomainen asia sekä kansallisesti että alueellisesti. Sen rahoitus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön, sillä kyse on nimenomaan elinkeinopolitiikasta. Tästä siirrosta olen hyvin tyytyväinen, sillä tämä turvaa parhaiten keskuksen tulevaisuuden ja olin sitä itse ehdottanut.

Kaupallinen lääkekehitys on maailmanlaajuisesti vahvimpia kasvualoja, mutta Suomi on jäänyt siinä selvästi jälkeen kilpailijamaista elinkeinopolitiikkamme keskittyessä insinööritieteisiin perustuviin aloihin. Maassamme tehdään korkeatasoista lääketieteen perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta, mutta elinkelpoisia lääkekehityshankkeita syntyy vähän, koska meiltä on puuttunut lääkekehityskeskus. Kansallinen lääkekehityskeskus tulee paikkaamaan tätä puutetta. Suomi avaa vihdoin ovet lääkekehityksen maailmaan lisäten toiminnasta yhteiskunnalle saatavia taloudellisia hyötyjä ja samalla parantaen ihmisten hyvinvointia.

Valtiopäivätoimeni

Seuraavassa kerron mitä valtiopäivätoimia olen kuluneella vaalikaudella tehnyt ja miten niissä esiin nostetut asiat ovat edenneet. Valtiopäivätoimia ovat toimenpidealoitteet, lakialoitteet ja kirjalliset kysymykset.

TPA 132/2020 vp – Toimenpidealoite

Toimenpidealoite Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon esiin tuomista muutostarpeista

Itsekin Vastaamon tietomurron uhrina tein tämän toimenpidealoitteen tietovuoden esiin tuomista muutostarpeista ja olen tyytyväinen siihen, että hallitus otti tosissaan tietomurron esiin tuomat ongelmat. Kaikkia niitä toimia, joita esitin tekemässäni toimenpidealoitteessa, lähdettiin viemään eteenpäin. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa vahvan tunnistamisen vaatimuksen laajentaminen luottokauppaan ja sähköiseen viranomaisasiointiin sekä yhtenäinen turvatoimien toimintakieltojärjestelmä siten, että luottokielto, rekisteröintikielto, osoitteenmuutoskielto ja osoitetietojen suojaus olisivat saatavissa samasta paikasta.

Vastaamon tietomurtoon liittyen tein myös alla olevat lakialoitteet, jotka liittyvät vahvan tunnistamisen vaatimuksen laajentaminen luottokauppaan ja sähköiseen viranomaisasiointiin.

LA 93/2020 vp – Lakialoite

Lakialoite laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta

LA 94/2020 vp – Lakialoite

Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 2 luvun muuttamisesta

Tein taas uudestaan tämän, jo viime kaudella jättämäni lakialoitteen, jossa toivotaan vuorohoidon laajentamista koskemaan pieniä 1-2 luokan koululaisia silloin kun heidän turvallista ilta- ja yöaikaista huolenpitoaan ei muulla tavoin pystytä järjestämään. Asia ei vielä ole toteutunut, mutta on SDP:n vaalitavoite.

LA 84/2020 vp – Lakialoite

Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain 13 §:n muuttamisesta

Talousarvioaloitteita ei hallituspuolueiden jäsenten juuri kannata tehdä, kun tehokkaampia vaikutuskanavia on hallituspuolueen jäsenellä muutenkin. Tein kuitenkin tämän talousarvioaloitteen, jonka allekirjoitti jokaisesta hallituspuolueesta yksi edustaja, kun halusimme saada rahoitusta eduskunnan jakamattomasta budjettivarasta eli niin sanotusta joululahjarahasta sisäilmasairauksia koskevan suosituksen laatimiseen. Tässä tavoitteessa sitten onnistuimmekin.

TAA 45/2021 vp – Talousarvioaloite

Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä Turun yliopiston johdolla aloitettuun sisäilman aiheuttamia sairauksia koskevan Majvik 3 -suosituksen laatimiseen sekä sisäilmasairauksien diagnostiikan parantamiseen.

KK 642/2022 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys korkealuokkaisen suomennetun tietokirjallisuuden tilasta ja tuesta

KK 577/2022 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys luku- ja kirjoitustaidon heikkenemiskehityksen pysäyttämisestä

Heikentyvää luku- ja kirjoitustaitoa olen edistänyt tällä eduskuntakaudella monella tavoin, mm. tämän kirjallisen kysymyksen avulla sekä useiden miljoonien rahoituksella eduskunnan jakamattomista budjettivaroista eli joululahjarahoista.

KK 489/2022 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys museoalan osaamistason turvaamisesta

KK 340/2022 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys oppimisen tuen parantamisesta lukiossa

KK 318/2022 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys Tutkimuslainsäädäntöneuvoston perustamisesta

KK 270/2022 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys kotoutumiskoulutuksen laadun varmistamisesta

KK 177/2022 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys opettajamitoitusselvityksen aikataulusta, sisällöstä ja tavoitteista

KK 704/2021 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys järviruo’on leikkuun edistämisestä

KK 599/2021 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys mentoroinnin saamisesta osaksi opettajan uraa

KK 471/2021 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys Venäjän Karjalassa teloitettujen suomalaisten muiston kunnioittamisesta

Tässä kirjallisessa kysymyksessä peräsin hallitukselta toimia Venäjän Karjalassa teloitettujen suomalaisten muiston kunnioittamiseksi ja muistomerkin pystyttämiseksi. Pyysin toiseksi allekirjoittajaksi kansanedustajakollegani Erkki Tuomiojan. Olimme hyvin iloisia siitä, että pääministeri Sanna Marin antoi myönteisen vastauksen kysymykseemme muistomerkin pystyttämisestä. Ikävä kyllä turvallisuuspoliittinen tilanne ei tällä hetkellä taida mahdollistaa sitä.

KK 368/2021 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys elatusapuohjeen päivittämisestä

KK 802/2020 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon esiin tuomista ongelmista

Jätin hallitukselle toimenpidealoitteen lisäksi myös kirjallisen kysymyksen Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon esiin tuomista ongelmista. Tietomurron ja kiristyksen uhriksi itsekin joutuneena sain tapauksen jäljiltä valtavasti yhteydenottoja, joissa tuotiin esiin terapia-asiakkaiden valtavan hädän lisäksi erityisesti identiteettivarkauden uhrien turvaton tilanne. Penäsin kysymykselläni hallitukselta ripeitä toimia uhrien auttamisen lisäksi myös lainsäädännön epäkohtien korjaamiseksi. Kaikki ehdotukseni menivät eteenpäin.

KK 719/2020 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys jatkokysymykseksi tekijänoikeustulojen kohtelusta työttömyysturvan sovittelussa

Tästä aiheesta tein kaksi kirjallista kysymystä ja samoin useat muut edustajat. Huolehdin myös asian esiin tuomisesta valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä ja monia muita vaikuttamistoimia tämän toteutumiseksi tein yhdessä joidenkin muiden edustajien kanssa. Kysymys on siitä, että taitelijat ja luovan alan tekijät ovat olleet sosiaaliturvassa osin väliinputoajan asemassa. Kysyin kirjallisessa kysymyksessäni mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tekijänoikeustulot eivät enää vaikuttaisi työttömyysturvaan. Vihdoin uudistus saatiin toteutumaan 1.1.2023 alkaen eikä tekijänoikeuskorvaus enää vaikuta sovitellun työttömyysetuuden määrään. Muutoksen tavoitteena on parantaa tekijänoikeuskorvauksia saavien oikeutta työttömyysetuuteen. Olen hyvin tyytyväinen, että taiteilijoiden ja tekijöiden asema tältä osin parani ja tekijänoikeustulojen kohtelu työttömyysturvassa muuttui oikeudenmukaisemmaksi.

KK 443/2020 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tilanteesta koronakriisin aikana

KK 444/2020 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys alle 18-vuotiaiden aseman turvaamisesta esitutkinnassa

Lapsiin kohdistuvien rikosten käsittely nopeutuu eli tämän kirjallisen kysymyksen toive alle 18-vuotiaiden aseman turvaamisesta esitutkinnassa toteutui. Useat lapsiin kohdistuvat rikokset muuttuvat lokakuusta 2023 lähtien kiireellisesti käsiteltäviksi. Esitutkintalain ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muutoksilla parannetaan lapsiuhrin asemaa rikosprosessissa.

Esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, jos asianomistaja on alle 18-vuotias ja epäilty rikos on asianomistajaan kohdistunut seksuaalirikos tai asianomistajan henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunut rikos. Myös päätös syytteen nostamisesta tulee tehdä kiireellisesti. Tuomioistuimessa pääkäsittely on aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta.

Lainmuutokset hyväksyessään eduskunta edellytti, että hallitus seuraa aktiivisesti lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn osoitettujen resurssien riittävyyttä. Jos resurssit osoittautuvat käytännössä riittämättömiksi erityisesti siten, että muiden rikosasioiden käsittely viivästyy, hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin resurssien lisäämiseksi

KK 447/2020 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys tekijänoikeuskorvausten vaikutuksesta työttömyysturvaan

Tästä aiheesta tein kaksi kirjallista kysymystä ja samoin useat muut edustajat. Huolehdin myös asian esiin tuomisesta valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä ja monia muita vaikuttamistoimia tämän toteutumiseksi tein yhdessä joidenkin muiden edustajien kanssa. Kysymys on siitä, että taitelijat ja luovan alan tekijät ovat olleet sosiaaliturvassa osin väliinputoajan asemassa. Kysyin kirjallisessa kysymyksessäni mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tekijänoikeustulot eivät enää vaikuttaisi työttömyysturvaan. Vihdoin uudistus saatiin toteutumaan 1.1.2023 alkaen eikä tekijänoikeuskorvaus enää vaikuta sovitellun työttömyysetuuden määrään. Muutoksen tavoitteena on parantaa tekijänoikeuskorvauksia saavien oikeutta työttömyysetuuteen. Olen hyvin tyytyväinen, että taiteilijoiden ja tekijöiden asema tältä osin parani ja tekijänoikeustulojen kohtelu työttömyysturvassa muuttui oikeudenmukaisemmaksi.

KK 143/2020 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys tekniikan osaajien saatavuuden turvaamisesta

Minun ja monen muun pitkällinen vaikuttamistyö sai lopulta hyvän lopputuloksen, kun tekniikan osaamisen koulutusoikeuksia lopulta saatiin turkulaisille korkeakouluille. Opetus- ja kulttuuriministeriö mm. antoi Turun yliopistolle konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusvastuut.

KK 457/2019 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys nuorten huumeiden kokeilun ja käytön vähentämisestä

KK 376/2019 vp – Kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys katsomustiedon opetuksesta

Opetusministeri teetti selvityksen katsomusaineiden opetuksen nykytilasta ja uudistamistarpeista. Parlamentaarinen ryhmäkin oli perusteilla aiheesta ja minua siihen jo oman puolueen puolesta esitettiinkin, mutta oppositiopuolueet eivät enää vaalikauden lopussa halunneet sellaiseen lähteä.

SDP:n vaalilupausten toteutuminen

Seuraavasta voit lukea siitä miten viime eduskuntavaaleissa SDP:n tekemät lupaukset ovat toteutuneet. Lupasimme vaaleissa muutosta. Sosialidemokraattien johdolla politiikan suunta on nyt muuttunut. Olemme rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi – päätös kerrallaan.

Minä olen vaikuttanut erityisesti ”Koulutus- ja tutkimus” -otsikon alla oleviin asioihin, sillä olen saanut toimia sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja koordinoinut valiokunnan työtä hallituspuolueiden osalta. Erityisen paljon oma panokseni näkyy oppivelvollisuusuudistuksen läpiviemisessä, johon liittyen kokosimme kiireisessä aikataulussa vetovastuullani 22 lausumaa ja koulutuspoliittisen selonteon käsittelyssä, johon teimme 17 kannanottoa, joiden pohjalta selonteon toimeenpanoa tullaan viemään eteenpäin. Varhaiskasvatuksen osalta hallitus teki useita uudistuksia, mm. kolmiportaisen tuen saaminen varhaiskasvatukseen. Nämä uudistukset tuntuivat erityisen hyvältä, sillä ne olivat kaikki tavoitteita, jotka olimme alun perin asettaneet vaalitavoitteiksemme SDP:n varhaiskasvatus, lapset ja perhe työryhmässä, jonka puheenjohtajana olen saanut toimia.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen

Terveys on jokaisen oikeus, riippumatta lompakon paksuudesta. Uudessa asiakasmaksulaissa maksuttomien palvelujen määrää lisättiin ja maksuja kohtuullistettiin. Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alenivat noin miljoonalla suomalaisella.

• Sitova hoitajamitoitus

Jokaisella on oikeus laadukkaaseen hoivaan ja huolenpitoon. Uusi hoitajamitoitus tarkoittaa, että 28-paikkaisessa vanhustenhuollon yksikössä on joka päivä päivävuorossa aiemman neljän sijasta kuusi hoitajaa, iltavuorossa aiemman kolmen sijasta viisi hoitajaa ja yöllä kaksi hoitajaa kuten aiemminkin. Ero on merkittävä: hoidettava saa enemmän hoivaa, ja hoitajalla on enemmän aikaa hoitotyölle.

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus

Marinin hallitus toteutti jo monen hallituksen yrittämän sote-uudistuksen. Sote-uudistuksen myötä hoitoa ja tukea saa jatkossa jonottamatta, hoitoon pääsee nopeammin ja matalan kynnyksen palvelut toimivat nykyistä paremmin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyö hyvinvointialueilla jatkuu ja palveluita parannetaan ihminen, ei rakenteet edellä.

• Seitsemän päivän hoitotakuu

Seitsemän päivän hoitotakuun myötä jokainen pääsee kiireettömissä tapauksissa lääkärille seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Hoitotakuun tiukentaminen tapahtuu kahdessa osassa: syyskuusta 2023 alkaen hoitoon tulee päästä 14 vuorokaudessa, ja seitsemän päivän hoitotakuu astuu voimaan 1.11.2023. Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon pääsemisen raja on kolme kuukautta. Hoitotakuu on merkittävä paran­nus suomalaisten arkeen.

• Aborttilain uudistaminen

Aborttilain uudistuksessa helpotetaan abortin saamista Suomessa. Jatkossa 12. raskausviikkoon saakka raskauden keskeytykseen tulisi riittää raskaana olevan oma tahto. Uudistus vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää omasta kehosta.

• Kotihoidon työn helpottaminen

Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa, kun kotihoidon työaika ei enää kulu parkkipaikan etsimiseen, vaan auton voi pysäköidä ilmaiseksi kunnan paikoitusalueella.

TYÖELÄMÄ JA TYÖLLISYYS

• Perhevapaauudistus

Tasavertainen perhevapaa kuuluu kaikille vanhemmille perhemuodosta tai sukupuolesta riippumatta. Perhevapaauudistuksella edistämme lasten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä perhe-elämän joustavuutta. Se myös parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Uudistuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot ja perheiden erilaiset tilanteet. Keskeistä on lapsen etu: jokaisella lapsella on oikeus saada hoivaa ja huolenpitoa riippumatta perhemuodosta tai vanhemman sukupuolesta. Uudistus kannustaa jakamaan perhevapaat tasaisemmin vanhempien välillä, mikä edistää tasa-arvoa niin perheissä kuin työelämässä ja koko yhteiskunnassa. Uusi malli tuo kaivattua joustoa vapaiden käyttöön. Vanhempainpäivärahoja voi jatkossa käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti, mikä helpottaa monen perheen arkea.

• Epäoikeudemukaisen aktiivimallin purkaminen

Aktiivimalli oli edellisen hallituksen työttömyysturvan leikkausmalli, joka kohteli ihmisiä epäinhimillisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Aktiivimalli purettiin ja muutos astui voimaan 1.1.2020.

• Lisää tukea työnhakuun

Lisäsimme TE-toimistojen rahoitusta, jotta työttömät saavat enemmän tukea työnhakuun. Näin ehkäisemme työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä. Tulevaisuudessa työllisyyspalveluiden siirto kunnille tuo palvelut lähemmäs asiakkaita ja auttaa vastaamaan paremmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin.

• Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen

Työllä on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kestävyyden näkökulmasta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön. Eduskunta hyväksyi lain Työkanava Oy:sta, jonka tehtävänä on edistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistymistä. Laki Työkanava Oy:stä tuli voimaan 1.7.2022. Osatyökykyisten työllistymistä tukee myös hallituksen päätös nostaa palkkatuen enimmäismäärä 70 prosenttiin.

• Työelämän pelisääntöjen selkeyttäminen

Työelämän pelisääntöjen tulee olla reilut ja kaikille samat. Uudella lainsäädännöllä parannetaan ulkomaisten marjanpoimijoiden asemaa ja ehkäistään ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Vuoden 2022 alusta alkaen päätettiin, että kaikista kilpailukieltosopimuksista tulee työnantajille korvausvelvollisuus, jotta perusteettomat kilpailukieltosopimukset vähenevät. Hallitus on antanut eduskunnalle myös lakiesityksen, jolla vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan ja nollatuntisopimusten käyttöä rajoitetaan.

• Työhön ja ihmisten toimeentuloon panostaminen

Jokaisella ihmisellä on oikeus työhön ja toimeentuloon. Uudistamme laaja-alaisesti palkkatukea ja lisäämme sen käyttöä. Edistämme osatyökykyisten, nuorten ja ikääntyvien pääsyä työmarkkinoille.

• Tulossa: TE-palveluiden siirto kunnille

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työ- ja elinkeinopalveluiden siirtämisestä kuntien ja alueiden vastuulle vuodesta 2025 lähtien. Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Kunnat tuntevat oman alueensa parhaiten, joten ne pystyvät tarjoamaan palveluita, jotka aidosti vastaavat paikallisten työnhakijoiden ja työnantajien tarpeisiin. Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden sekä kunnan koulutuspalveluiden siirtyminen saman järjestäjän vastuulle parantaa työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä nykyistä nopeammin.

• Tulossa: Vaihtelevalla työajalla työskentelevien aseman vahvistaminen

Hallitus on antanut 21.4.2022 eduskunnalle lakiesityksen, jolla vahvistetaan vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista. Lain hyväksymisen jälkeen, työnantajan on vähintään vuoden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista.

KOULUTUS JA TUTKIMUS

• Oppivelvollisuuden laajentaminen ja aidosti maksuton toinen aste

Osaamisen merkitys korostuu muuttuvassa maailmassa. Laajensimme oppivelvollisuuden toisen asteen koulutukseen, jotta jokainen nuori voi tavoitella unelmiaan. Samalla teimme toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta. Näin liian suuret kustannukset eivät muodostu esteeksi yhdenkään nuoren opinnoille.

• Perusopetuksen laatuun panostaminen

Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa. Lähikoulun asemaa vahvistetaan, opetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja rahoitusta uudistetaan siten, että se tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varattiin yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.

• Ammatilliseen koulutukseen lisäresursseja

Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on välttämätöntä lasten ja nuorten tulevaisuuden ja koko Suomen menestyksen kannalta. Me haluamme nostaa Suomen osaamistasoa. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin on varattu yhteensä 80 miljoonan euron lisämääräraha.

• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen lisääminen

Hallituksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin pysyvästi vuosina 2020–2023.  Yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020.

• Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen

Hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja korottamalla maksujen perusteena olevaa tulorajaa 31 prosenttia sekä laskemalla toisen lapsen enimmäismaksua. Maksujen alentaminen helpottaa perheiden arkea ja kasvattaa työllisyyttä. Uudistus tuli voimaan 1.8.2021. Syksyn 2022 budjettiriihessä hallitus päätti esittää varhaiskasvatusmaksuja alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla.

• Oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen

Jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Siksi palautimme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen, jonka Sipilän hallitus aikaisemmin perui.

• Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen

Panostamalla osaamiseen ja innovaatiotoimintaan varmis­tamme, että Suomi pärjää myös tulevaisuudessa. Tätä varten hallitus on lisännyt tutkimus-, kehitys- ja innovaa­tiotoiminnan rahoitusta noin 350 miljoonalla eurolla. Tämä ohjataan laajasti TKI-toimintaan mm. Suomen Akatemian ja korkeakoulujen kautta.

• Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu

Esiopetuksella kavennetaan oppimiseroja ja ehkäistään mahdollista syrjäytymistä. Käynnistimme kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta, joka toteutetaan 2021–2024. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua kaksivuotiseen, maksuttomaan esiopetukseen. Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, selvittää perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

• Jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen

Harrastaminen tukee hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Harrastuksen Suomen mallin avulla haluamme mahdollistaa jokaiselle lapselle mieluisan ja maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä.  Näin lisätään merkityksellistä tekemistä vapaa-aikaan, ja lisäksi ilta-aika vapautuu perheiden yhteiseksi ajaksi, kun harrastaa voi koulupäivän yhteydessä.

OIKEUDENMUKAINEN TALOUSPOLITIIKKA

• Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen

Politiikka on valintoja. Meidän valintamme on keventää pieni- ja keskituloisten verotusta. Teemme päätöksiä, jotka kasvattavat suurimman osan suomalaisista käteen jääviä tuloja. Esimerkiksi vuoden 2020 budjettiin sisältyi ansiotuloveron alennus 200 miljoonalla. Hallitus on tehnyt lisäksi joka vuosi ansiotasoindeksin mukaiset noin 400–500 miljoonan euron veronalennukset, joilla on varmistettu, että veroprosentit pysyvät keskimäärin samoina, vaikka tulotaso nousee. Vuoden 2022 kehysriihessä hallitus päätti myös alentaa pienimpien eläkkeiden verotusta noin 60 miljoonalla eurolla.

• Maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentäminen

Maksuhäiriömerkintöjen kesto lyhenee kuukauteen siitä, kun velallinen on saanut velkansa maksettua. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa esimerkiksi asunnon saamista, joten merkintöjen nopeampi poistaminen on inhimillistä ja auttaa myös asunnottomuuden poistamisessa.

• Pienimpien eläkkeiden ja perusturvan korottaminen

Vähemmän eriarvoisuutta ja enemmän oikeudenmukaisuutta. Korotimme ensimmäisessä erässä pienimpiä eläkkeitä 50 eurolla kuukaudessa ja 1300 euroa tienaavien eläkettä 34 kuukaudessa nettona vuoden 2020 alusta. Perusturvaa parannettiin 20 eurolla kuukaudessa. Opintoraha sidottiin indeksiin ja opintorahan huoltajakorotusta nostettiin 25 eurolla kuukaudessa. Tämä työ ei kuitenkaan ole valmis, vaan sitä jatketaan myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvaetuuksiin on tehty vuonna 2022 ylimääräinen indeksikorotus paikkaamaan elinkustannuksien nousua.

• Verovälttelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen

Hallituksen tekemillä vero- ja etuusmuutoksilla on kavennettu tuloeroja. Veroilla on myös kerätty lisäveroja palvelujen ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Hallitus on lisäksi tehnyt useita verovälttelyä ehkäiseviä lakimuutoksia, joilla on tiivistetty Suomen veropohjaa.

• Yrittäjien ja pienyritysten tukeminen

Helpotimme yrittäjien ja pienyritysten toimintaa nostamalla arvonlisäveron alv-alarajan 15 000 euroon.

• Tulossa: Kaivosmineraalivero

On kohtuullista, että maaperästämme kaivettujen mineraalien arvosta saadaan kohtuullinen korvaus yhteiskunnan ja kansalaisten käyttöön. Siksi hallitus on esittänyt eduskunnalle kaivosmineraaliveron käyttöönottoa.

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN TUKEMINEN

• Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus

Marinin hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta on hyväksytty eduskunnassa. Kyseessä on historiallinen uudistus, jonka myötä seksi ilman suostumusta tunnistetaan rikoslaissa raiskaukseksi. Uudistuksen myötä parannetaan uhrin asemaa ja alaikäisten suojaa sekä kovennetaan seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa.

• Mielenterveysstrategia

Tunnistamme mielenterveyden merkityksen muuttuvassa maailmassa. Hallituksen laatiman mielenterveysstrategian avulla kehitetään palveluita, ehkäistään itsemurhia ja lisätään mielenterveysosaamista ihmisten arkiympäristöissä.

• Matalan kynnyksen tuki nuorille

Mielen hyvinvoinnin haasteet voivat vaikuttaa työllistymiseen tai opintoihin. Lisäsimme resursseja alle 30-vuotiaita työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa auttaville Ohjaamoille, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun aidosti yhdeltä luukulta. Ohjasimme myös lisärahoitusta muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen sekä oppivajeen paikkaamiseen.

• Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseen

Hallitusohjelman kirjausten perusteella on valmisteltu toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ohjelma sisältää laajasti erilaisia toimenpiteitä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

• Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen

Arvokas ja turvallinen vanhuus on jokaisen oikeus. Perustimme vanhusasiavaltuutetun viran parantaaksemme ikääntyneiden asemaa ja edistääksemme heidän oikeuksiensa toteutumista yhteiskunnassa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, nostaa esiin kehittämiskohteita sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin.

• Tulossa: Saamelaiskäräjälain uudistus

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa saamelaisten itsehallintoa ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.

• Tulossa: Vammaispalvelulain uudistus

Hallitus on antanut esityksen vammaispalvelulain uudistuksesta eduskunnalle. Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvataan yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

• Tulossa: Translain uudistaminen

Hallitus on antanut esityksen laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytettäisiin lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Laista poistuisi myös siinä nyt oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta kumottaisiin. Lain avulla halutaan vahvistaa ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2023.

• Tulossa: Lastensuojelun kokonaisuudistus

Aloitamme lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on turvata nykyistä paremmin lasten oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun.

Nykyinen, vuonna 2007 säädetty laki on pirstaleinen ja vaikeaselkoinen. Ongelmallisuutta ovat tuoneet esiin niin lapsiasiainvaltuutettu kuin lastensuojelun asiantuntijat ja ammattilaiset. Kyse on lasten perusoikeuksista ja on tärkeää, että lainsäädäntö on selkeää. Uudistuksen tavoitteena on myös kansalaisten, erityisesti lasten, oikeusturvan parantaminen sekä lastensuojelun ennakoitavuuden, avoimuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Konkreettiset lainsäädännön uudistukset tehdään vuodesta 2023 alkaen.

TURVALLISUUS

• Nato-hakemuksen jättäminen ja Suomen puolustuskyvyn vahvistaminen

Huolehdimme Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta nopeasti muuttuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Vahvistimme Suomen puolustuskykyä lisäämäl­lä merkittävästi puolustusvoimien määrärahoja ja teimme historiallisen päätöksen Nato-hakemuksen jättämisestä taataksemme Suomen turvallisuuden kaikissa olosuhteissa.

• Poliisien määrän lisääminen

Ihmisten turvallisuudesta on huolehdittava. Poliisien tekemälle tärkeälle työlle lisätään resursseja. Lisäämme poliisien määrää suunnitelmallisesti.

• Taksilain korjaaminen

Edellisen hallituksen taksilaki purki alan sääntelyä rajusti ja keräsi paljon kritiikkiä. Taksilain korjaussarjalla edistimme hinnoittelun läpinäkyvyyttä, taksien saatavuutta, toiminnan turvallisuutta sekä harmaan talouden torjuntaa.

• Tulossa: Digitaalinen henkilöllisyystodistus

Hallituksen esitys luo pohjan digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, ulkomaalaisen digitaalisen asiointivälineen ja luonnollisen henkilön tunnistusvälineen käyttöönotolle. Digitaalinen henkilöllisyystodistus tulee passin ja henkilökortin rinnalle ja parantaa kansalaisen omien tietojen hallintaa ja helpottaa arkea.

YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KASVU

• Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kestävä kasvu

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka kulkee käsi kädessä ihmisten hyvinvoinnin ja työllisyyden kasvun kanssa. Olemme lisänneet luonnonsuojelun määrärahoja, tehneet Suomen historian suurimman panostuksen ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä perustaneet ilmastorahaston, joka tukee investointeja ja vauhdittaa ilmastotoimia.

• Oikeudenmukainen vihreä siirtymä

SDP:lle on tärkeää, että vihreä siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti kaikki mukana pitäen. Tuemme muun muassa pientalojen energiaremontteja ja öljylämmityksestä luopumista sekä sähköautojen hankintaa, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus toimia kestävästi tulotasosta riippumatta.

• Kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä

Hallitus on sopinut toimista, joilla suunnataan kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Toimet myös vähentävät riippuvuttamme fossiilisista polttoaineista, mikä osaltaan parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.

• Uusi ilmastolaki

Uusi ilmastolaki astui voimaan 1.7.2022. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi laki asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Laki sisältää myös hiilinielujen vahvistamista koskevan tavoiteen. Uudistuksen myötä laki laajenee koskemaan myös maankäyttösektoria.

• Uusi kansallispuisto

Hallituksen esityksestä Sallatunturin alueelle perustetaan uusi kansallispuisto. Kansallispuisto paitsi suojelee arvokasta luontoa, myös lisää jokaisen mahdollisuutta nauttia ja virkistyä luonnossa. Lisäksi kansallispuisto mahdollistaa alueen käytön tutkimusta ja opetusta varten sekä edistää alueen luontomatkailua ja matkailuyrittäjyyden kehittämistä.

• Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

• Venäläisestä fossiilisesta energiasta irtautumisen vauhdittaminen

Hallitus on päättänyt useista toimenpiteistä, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja vauhditetaan Suomen irrottautumista venäläisestä fossiilisesta energiasta. Toimenpiteet edistävät lisäksi Suomen energiaomavaraisuutta ja tuovat helpotusta polttoainehintoihin.

• Luonnonsuojelulain uudistus

Luonnonsuojelulailla turvaamme Suomen luonnon monimuotoisuutta ja edistämme luontokadon torjuntaa. Uudessa laissa vahvistetaan suojeltujen luontotyyppien suojaa sekä tehostetaan ja selkiytetään eliölajien suojelua, jotta Suomen luonnon monimuotoisuus voidaan turvata. Lisäksi muun muassa malminetsintä kielletään kansallis- ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Laki astuu voimaan 1.6.2023.

• Tulossa: Eläinsuojelulain uudistus

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla eläinsuojelulaki uudistetaan ja päivitetään eläinten hyvinvointilaiksi. Uudistuksella edistetään eläinten hyvinvointia, suojelua ja kunnioitusta. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alussa.