15.5.2012 Eloranta: KELA:n muutettava korvauskäytäntöjään

Tiedotteet

TIEDOTE 15.5.2012

SDP:N ELORANTA: KELAN MUUTETTAVA KORVAUSKÄYTÄNTÖJÄÄN

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien KELA:n kuntoutuspsykoterapian korvauskäytäntöä sekä mielenterveysongelmiin sairastuneiden hoitoon pääsyn hitautta.

Psykoterapia muuttui Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi vuoden 2011 alusta.

– Vaikka tilanne on parantunut aiempaan nähden, on ongelmana yhä  Kelan korvaaman kuntoutusterapian piiriin pääsyn korkea kynnys. Täyttääkseen hakuehdot tulee potilaalla olla psykiatrisen diagnoosin jälkeen vähintään kolmen kuukauden mittainen hoitosuhde ja psykiatrin lähete Kelan kuntoutusta varten, vaikka nopea hoitoon pääsy olisi kuntoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, huomauttaa Eloranta.

Valtaosa Kelan psykoterapian korvaamiseen käyttämästä vuotuisesta 15 M€ summasta käytetään pitkien ja tiiviiden yksilöterapioiden korvaamiseen. Elorannan mukaan aiemmat uskomukset eri hoitomuodoista ja terapian pituuden yhteydestä sen vaikuttavuuteen on viime aikoina osoitettu virheellisiksi.

– Asiantuntijoiden mukaan aiemmin uskottiin, että pitkä ja tiivis yksilöterapia on tietyille asiakkaille parempi hoitomenetelmä kuin muut. Nyt kuitenkin psykoterapian tuloksellisuutta arvioivissa tutkimuksissa on toistuvasti osoitettu, että eri menetelmät eivät eroa vaikuttavuutensa puolesta merkittävästi toisistaan. Tutkimusten mukaan hyviä tuloksia saadaan kaikilla yleisessä käytössä olevilla menetelmillä. Eniten terapian tuloksiin vaikuttaa terapeutin ja asiakkaan suhde, eikä se, miten pitkää tai lyhyttä terapia on tai mitä menetelmää terapiassa käytetään, Eloranta kertoo.

Eloranta huomauttaa, että Kelan ohjeiden mukaisesti se ei korvaa alle 25 käynnin mittaisia terapioita. Korvattavia ovat ainoastaan pitkät, vähintään 1-2 kertaa viikossa toteutuvat jopa kolme vuotta jatkuvat terapiat. Maksimissaan käyntejä korvataan 200.

– Tarkoituksena tässä mallissa lienee, että julkinen terveydenhuolto huolehtisi kaikista näitä lyhyemmistä terapioista. Ajatus on ymmärrettävä, mutta käytännössä julkisella terveydenhuollolla ei ole voimavaroja eikä kykyä vastata tähän odotukseen, Eloranta sanoo.

Mielenterveysongelmat on suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus Suomessa, niiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 90 000 suomalaista.Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastojen mukaan masennustilan vuoksi eläkkeelle siirtyi vuonna 2010 kaikkiaan 4 100 henkilöä, eli suuresta inhimillisestä ja kansantaloudellisesta ongelmasta on kysymys, huomauttaa Eloranta.