Eduskunnan Saaristomeriryhmä: Itämeri ei pelastu vain juhlapuheilla – vaikuttavia toimenpiteitä tarvitaan ja niistä päätetään nyt

Tiedotteet

Hallitus on piakkoin päättämässä mihin ympäristötoimenpiteisiin ja millä ehdoilla Suomen CAP-suunnitelmassa rahaa kohdennetaan. Tämä pian valmistuva Suomen vuosien 2023-2027 CAP-suunnitelma vaikuttaa siihen miten hyvin Saaristomeren ravinnevirtoihin saadaan käänne vuoteen 2027 mennessä ja voidaanko pääministeri Marinin hallituksen huhtikuinen päätös Saaristomeriohjelman perustamisesta vaikuttavasti toteuttaa. Nyt on viime kädessä kyse siitä saadaanko Saaristomeren valuma-alue pois HELCOMin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä, eduskunnan Saaristomeriryhmän puheenjohtajat Kai Mykkänen, kok ja Eeva-Johanna Eloranta, sdp korostavat.

-Vuosikaudet ympäristötoimenpiteet ovat olleet tehottomia eikä parannusta ole nytkään näköpiirissä. Jos Itämerta suojellaan vain juhlapuheissa, ei tilanne koskaan korjaannu. Kyse ei ole edes rahasta vaan ainoastaan sen järkevästä kohdentamisesta, toteaa Mykkänen. 

– Kierrätysravinteen käytön täytyy olla viljelijälle kannattavaa. Jos kaupasta saa teollista lannoitetta edullisemmin, on selvää, ettei kannattavuuden kipurajoilla elävä tuottaja siihen tartu. Peltojen ravinnekuormitusta tehokkaasti vähentävä kipsikäsittely ja lantaravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen pitää saada mukaan CAP-suunnitelmaan ja peltojen ylilannoittamisesta on päästävä eroon, Eloranta korostaa.

EU:n yhteinen maataloustukijärjestelmä CAP näyttelee vahvaa roolia  maatalouden ravinnevirtoihin liittyvissä säännöksissä ja vesiensuojelussa. Myös maatalouden vesiensuojelutavoitteet toimeenpannaan valtaosin CAP-suunnitelman avulla.

– Kipsikäsittelyn kanssa samanaikaisesti tulee löytää ratkaisuja peltojen korkeaa ravinnetasetta ja -kuormitusta aiheuttavaan perussyyhyn, lantafosforin kertymiseen eläintuotantoalueille Lounais- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Ravinteiden kierrätys on yksi Marinin hallitusohjelman tärkeistä teemoista ja tässä on nyt paikka pistää puheet teoiksi, vaativat Saaristomeriryhmän puheenjohtajat.

-Itämeren tila on kriittinen ja kotimeremme on yksi maailman saastuneimmista. Erityisesti Saaristomeren tila on vakava ja se on yksi viimeisistä suurista kuormituslähteistä Itämeren suojelukomission (HELCOM) Hot Spot -listalla, puheenjohtajat muistuttavat.

Peltojen kipsikäsittely on tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Kipsin teho on osoitettu laajamittaisilla peltokokeilla Suomessa viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Suomessa käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset.

Luonnos CAP-suunnitelmaksi vuosiksi 2023-2027 sisältää maatalouden suorien tukien toimet ja sektoritoimet, joita rahoitetaan maataloustukirahastosta sekä maaseudun kehittämisen toimenpiteet, joita rahoitetaan maaseuturahastosta annettavan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti. 

EDUSKUNNAN SAARISTOMERIRYHMÄ JÄRJESTÄÄ TÄNÄÄN AIHEESTA AVOIMEN SEMINAARIN EDUSKUNNAN KANSALAISINFOSSA KLO 17 ALKAEN. TILAISUUDESSA PUHUVAT MM. MTK:N PUHEENJOHTAJA JUHA MARTTILA SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI JARI LEPPÄ, JOLLE LUOVUTETAAN MYÖS ADRESSI SAARISTOMEREN TERVEHDYTTÄMISTOIMISTA.