Kokoomuksen kansanedustajat Sarkomaa ja Multala väittivät viikonloppuna, että istuva hallitus ei ole jatkanut aiemman hallituksen linjaa, jolla varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä alettiin nostaa. 

-Väite on paikkansapitämätön. Edeltäjänsä tavoin myös Marinin hallitus on pitänyt varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkamäärät yli tuhannessa paikassa, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta korostaa. 

Sopimuskaudella 2021-2024 yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa sopimustavoitteena on vuosittain 855 aloituspaikkaa, jonka lisäksi yliopistoilla on vuosittain 300 erillisrahoitettua lisäaloituspaikkaa, yhteensä 1 155 aloituspaikkaa/vuosi. 

Varhaiskasvatuslakia muutettiin vuonna 2018 siten, että vuonna 2030 päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Lakia säädettäessä viime hallituskaudella arvioitiin, että varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkamäärän tulisi olla vuosittain noin tuhat vuoteen 2027 asti, jotta tämä tavoite saavutetaan. Arvio perustuu nykyisen tasoiseen poistumaan sekä siihen, että 80 % aloittaneista valmistuu.

-Tämän viime hallituskauden arvion mukaan on varhaiskasvatuksen koulutuspaikkojen osalta toimittu. Tulee muistaa, että varhaiskasvatuksen uudet kelpoisuudet tulevat voimaan vasta 2030 ja siihen on vielä aikaa. Henkilöstön tarpeeseen vaikuttaa myös varhaiskasvatukseen osallistumisaste. Koska pula varhaiskasvatusopettajista on kuitenkin vuodesta toiseen vaikea etenkin suurilla kaupunkiseuduilla kasvaneista koulutusmääristä huolimatta, tulee koulutuspaikkojen määrää kiireesti arvioida uudestaan. Vuonna 2018 tehty arvio tulee päivittää. Varhaiskasvatuksen opettajien, mutta myös varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmäärien ennakointi ja seuranta vaatii nyt jatkuvaa tarkastelua. Mikäli varhaiskasvatuksen koulutuspaikkojen määrä on riittämätön tulee niitä kiireesti lisätä, Eloranta korostaa. 

Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus on educare-malli. Se on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jonka kulmakivenä on moniammatillisuus. Tavoitteena on 1+1+1 malli eli sellainen, että jokaisessa lapsiryhmässä olisi sekä varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. 

-Oikea ratkaisu varhaiskasvatusopettajapulaan ei myöskään ole muuttaa vuonna 2018 säädettyjä kelpoisuuksia. On välttämätöntä, että kolmasosalla on nimen omaan kasvatustieteen tutkinto, vahva pedagoginen osaaminen, sillä varhaiskasvatus on osa koulutuspolkua. Kasvatustieteen osaamisen ohella myös varhaiskasvatuksen sosionomien ja -lastenhoitajien sosiaalialan osaamisella on tärkeä osansa varhaiskasvatuksen arjessa, Eloranta korostaa.