SDP:n Eloranta: Marinin hallituksen koulutuspoliittinen perintö ansaitsee ”erityissuojeluksen” 

Tiedotteet

Marinin hallituksen viimeinen vuosikertomus on tänään tiistaina 16.5. eduskunnan lähetekeskustelussa. SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta haluaa muistuttaa Marinin hallituskauden koulutuspoliittisen perinnön merkityksestä lapsille, nuorille ja perheille, mutta myös Suomen talouskasvulle. Eloranta korostaa erityisesti varhaiskasvatus- ja oppivelvollisuusuudistusten merkitystä.

– Rinteen ja Marinin hallituskaudella tehtiin koulutuksen kunnianpalautus kääntämällä koulutuksen rahoituksen suunta pitkien leikkausvuosien jälkeen ja parantamalla varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laatua ja tasa-arvoa. Sekä pysyvää että määräaikaista rahoitusta lisättiin kaikille koulutusasteille. Koulutukseen, lapsiin ja nuoriin tehtävät panostukset ovat koko maamme kannalta parhaita mahdollisia tulevaisuusinvestointeja, Eloranta muistuttaa.

– Viime kaudella yksi uuden hallituksen ensimmäisiä toimia oli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen. Tämä oli keskeinen uudistus lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden kannalta. Tämän lisäksi hallitus pienensi varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, laski maksuja kahdesti sekä paransi varhaiskasvatuksen laatua ja tasa-arvoa muun muassa Oikeus oppia -ohjelmalla ja vei koulujen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvorahan lakisääteiseksi, Eloranta toteaa.

Vuonna 2023 voimaan tullut muutos lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta vakinaisti varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävän erityisavustuksen, jota kutsutaan myös tasa-arvorahaksi. Vuoden 2023 maaliskuussa erityisavustuksia myönnettiin yhteensä yli 67 miljoonan euron edestä ympäri Suomen.

– Lapset aloittavat koulutiensä mitä erilaisimmista taustoista ja varhaiskasvatus on tärkeä osa sitä perustaa, jolle heidän kehityksensä, hyvinvointinsa ja koulupolkunsa rakentuvat. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella tuemme koulutuksellista tasa-arvoa, pystymme tehokkaasti parantamaan lasten oppimismahdollisuuksia ja ehkäisemme mahdollista syrjäytymistä. Tehtävääkin vielä on, jotta saamme nostettua varhaiskasvatuksen osallistumisasteen pohjoismaiselle tasolle, Eloranta lisää.

Vuonna 2021 tuli voimaan historiallinen oppivelvollisuusuudistus, joka laajensi oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen eli koskemaan myös toisen asteen koulutusta. Kun vuonna 2020 peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jäi ikäluokasta yli 2700 nuorta, vuonna 2021 vastaava luku oli enää vain 664.

– Yksi Marinin hallituksen suurimmista ja tärkeimmistä tulevaisuusuudistuksista oli oppivelvollisuuden laajentaminen, joka toi mukanaan myös maksuttoman toisen asteen koulutuksen kaikille. Uudistus on tärkeä sekä nuorille ja perheille että koko yhteiskunnalle, kun jokainen nuori saa jatkossa haluamansa toisen asteen koulutuksen ilman huolta kustannuksista. Samalla Suomen laskusuunnassa pitkään ollut osaamistaso saadaan nousemaan ja sitä kautta työllisyysaste vielä nykyistäkin tasoa korkeammalle, Eloranta korostaa.

-Pelkkä oppivelvollisuuden laajentaminen ei kuitenkaan riitä vaan seuraavaksi tulee koulutustason nostamisen ohella keskittyä peruskoulun vahvistamiseen. Erityisesti peruskoulussa tapahtuva oppimistulosten eriytyminen ja perustaitojen heikentyminen ovat erittäin huolestuttavia ja vaativat seuraavaksi tulevan hallituksen huomiota. Toivon tosiaan, että koulutus on lupausten mukaan uuden hallituksen erityissuojeluksessa, Eloranta painottaa.