Varsinais-Suomen kansanedustajat vaativat korkeampaa maataloustukitasoa saaristomeren tilan parantamiseksi

Tiedotteet

EU:ssa on päätetty aiempaa kunnianhimoisemmista maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteista. Uudella CAP-kaudella (Common Agricultural Policy) maataloustuista ympäristö- ja ilmastosidonnaiseksi on tarkoitettu 40 % kokonaisuudesta.

Maatalouspolitiikalla on vaikutusta vesien ja meren tilaan. Kuluvalla maataloustukien seitsenvuotiskaudella yhteensä Suomen reilu 8 miljardin kokonaistukipotista on ohjattu yli 1700 miljoonaa euroa ympäristökorvausjärjestelmään.

  • Maatalouspolitiikka on merkittävä, ehkä jopa kaikkein olennaisin Saaristomeren suunnannäyttäjä. Vaikka iso siivu on mennyt ympäristötoimiin, ei Suomen rannikon ja Saaristomeren tilanne ole parantunut, Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva
  • Viljelijä on tehnyt paljon. Ongelmana on, ettei tukien kohdentamista ole tehty riittävästi tai juuri ollenkaan. Tämä on johtanut kustannustehottomuuteen ja heikkoon vaikuttavuuteen. EU sanelee tavoitteet, mutta paljon on itseasiassa kiinni Suomen omista päätöksistä, Kanerva jatkaa.

Varsinais-Suomen kansanedustajat vaativat maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden painottamista jatkossa rannikolle, jossa vesien ja meren tila on hyvää huonompi, ravinnekuormitus on suuri ja maaperä eroosioherkkä.

  • Kaikkein kuormittavimmille alueille tarvitaan korkeampi tukitaso. Korkean kuormituksen peltolohkoja on vain noin 10–20 % kokonaispeltoalasta. Tiedämme missä nämä pellot sijaitsevat, jostain syystä tätä tietoa ei kuitenkaan hyödynnetä toimenpiteiden kohdistamisessa. Syyttä suotta vaadimme viljelijältä enemmän, jos emme jo lähtökohtaisia kohdenna tukia tarkoituksenmukaisesti, kansanedustaja Vilhelm Junnila

Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue. Maatalouden kuormituksen vähentäminen vaikuttaa suoraan meren tilaan, sillä 70–80 % kuormituksesta tulee maataloudesta. Valumien suuri määrä johtuu alueen maatalousvaltaisuudesta, eroosioherkästä ja savisesta maaperästä sekä peltolannoituksen ylimitoituksesta.

  • Saaristomeren valuma-alueella viljelijän tulee saada maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä korkeampi tukitaso ja enemmän kannustavia keinoja vesistöjen kannalta kestävään ruuantuotantoon. Myös kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyt tulee saada ympäristökorvauksen piiriin, lainsäädännöllä ohjata lannoitteiden käyttöä sekä löytää lannan prosessoinnille riittävät kannusteet, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta
  • Hallitus on jo sitoutunut puhdistamaan Saaristomeren hotspot -alueen. Tämä on olennaista kytkeä CAP-toimeenpanoon, Eloranta lisää.

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uusi ohjelmakausi on parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön valmistelussa. CAP27 kansallisesta toimeenpanosta päätetään valtioneuvostossa loppuvuonna. Uusi ohjelma astuu voimaan 1.1.2023. Luonnos Suomen CAP-suunnitelmaksi.