MINISTERI GUSTAFSSON VASTASI ELORANNAN KYSYMYKSEEN ERITYISNUORTEN YHTEISKUNTATAKUUSTA

MINISTERI GUSTAFSSON VASTASI ELORANNAN KYSYMYKSEEN ERITYISNUORTEN YHTEISKUNTATAKUUSTA

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.)  jätti 30.3.2012 hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen yhteiskuntatakuun toteutumisesta erityistä tukea tarvitsevien nuorten osalta. Eloranta huomauttaa kysymyksessään, että erityistä tukea tarvitsevilla nuorilla yhteiskuntatakuu ei tällä hetkellä toteudu ja siihen tulisi nyt kohdistaa erityishuomio.

– Huolena on erityistä tukea tarvitsevien nuorten perusopetuksen jälkeisten koulutuspaikkojen ja -alojen vähäisyys. Opiskelupaikkojen määrä on vuositasolla joustamaton ja liian pieni. Vaikka opiskelijoiksi hakeutuvien määrä vaihtelee ikäluokittain huomattavasti, ei tätä oteta huomioon aloituspaikkatarjonnassa, Eloranta huomautti kysymyksessään.

Vastauksessaan ministeri Gustafsson kertoo, että ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamääriä on voitu lisätä merkittävästi ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien lisäämisen yhteydessä. Kun valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirtyivät vuoden 2009 alusta osaksi yksityisiä erityisopetuksen järjestäjiä, voitiin samalla ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärää lisätä yhteensä 1 195 opiskelijalla. Vuoden 2009 jälkeen ammatillisten erityisoppilaitosten opiskelijapaikkoja on lisätty vielä 100:lla paikalla.

– Ministerin mukaan vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyä on edistetty viimeisten vuosien aikana kehittämällä ammatillisen erityisopetuksen järjestämisverkkoa sekä kohdentamalla opiskelijamäärälisäyksiä ammatillisiin erityisoppilaitoksiin ja erityisopetuksen rajatun erityistehtävän saaneille koulutuksen järjestäjille, kertoo Eloranta.  – Ministeri myös myöntää, että tehdyistä lisäyksistä huolimatta vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyssä on edelleen jonkin verran ongelmia, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Elorannan saamassa vastauksessa korostetaan myös sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on vuodesta 2009 lukien rahoittanut valtionavustuksilla tuetun oppisopimuskoulutuksen hankkeita. Niiden tarkoituksena on kehittää uusia käytäntöjä oppisopimusopiskelijoiden tutkintoon tähtäävään opiskeluun ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Tuettu oppisopimuskoulutus monipuolistaa osaltaan keinovalikoimaa, jolla voidaan auttaa sellaisia nuoria, jotka hyötyvät työvaltaisesta ja käytännönläheisestä koulutuksesta, kuten esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat.

– Ministeri kertoo vastauksessaan, että ammatillisen erityisopetuksen tilaa ja kehittämistarpeita on arvioitu opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla keskeisten sidosryhmien kanssa. Kehittämisen painopisteiksi ovat nousseet yksilöllisten opintopolkujen tukeminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, työelämäyhteistyön kehittäminen ja työllistymisen edistäminen, palveluverkon kehittäminen sekä opetus- ja muun henkilöstön kehittäminen. Toivottavasti yksilöllisin opintopolkuihin panostettaisiin jatkossakin, miettii Eloranta.

– Ministeri Gustafssonin mukaan yhteiskuntatakuutyöryhmän väliraportti sisältää myös vammaisiin nuoriin liittyviä linjauksia. Yksi keskeinen toimenpide koulutustakuun toteuttamiseksi on ammatillisen koulutuksen lisääminen alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Aloittajamäärää lisätään noin  1 200:lla, kertoo Eloranta. – Ministerin mukaan Koulutustarjonnan lisääminen tukee merkittävästi myös erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutukseen pääsyä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tarjonnan vähentämistä koskevassa valmistelussa otetaan huomioon myös erityisopetuksen tarve ja saavutettavuus.