Mitä kuuluu naapurilähiöön?

Julkaistu 4.9.2013 Kulmakunnassa

Suomalainen lähiöasuminen kaipaa kohennusta. Pelkästään korjausvelkaa eli tekemättä jääneitä peruskorjauksia muhii lähiöissä arvioiden mukaan jopa 30-50 miljardin verran. Asumisen perusparannuksia varten osoitettiin onneksi hallituksen viime viikon budjettiriihessä 115 M€ käytetäväksi mm. taloyhtiöissä lähiötalojen peruskorjausavustuksina. Asia on tärkeä, sillä noin puolitoista miljoonaa suomalaista asuu lähiöissä ja yhä useamman juuret sekä identiteetti on lähiöistä lähtöisin. Lähiöitä pitää myös korjata ja uudistaa.

Elävässä lähiössä tulee olla hyvät palvelut. Asukkaat tarvitsevat tasa-arvoisen koulun ja päiväkodin, tutun lähikaupan ja kirjaston, jossa voi käydä ja viettää aikaa – lähiliikuntapaikkoja unohtamatta. Tulevaisuuden lähiöissä uudet älykkäät teknologiat mahdollistavat palveluiden käyttämisen ja niitä voidaan hyödyttää myös energiatehokkuudessa.

Eriarvoistumiskehitystä emme voi hyväksyä. Siksi asuinalueiden tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys ja osallistuminen oman asuinalueen kehittämiseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ehkäisyssä. Turvallinen ja terveellinen lähiö on viihtyisä elinympäristö liikkua ja elää. Kun jokainen kokee alueen omakseen, se tuntuu myös turvalliselta.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen kanssa olimme lähiökiertueelle Varissuolla 6.9. tapaamaassa lähiöiden asukkaita ja toimijoita sekä kuulemaan hyviä ideoita ja käytännön esimerkkejä siitä miten lähiöitä voidaan kehittää. Asukkaat itse ovat parhaita asiantuntijoita elinympäristönsä kehittämisessä. Pienetkin teot voivat saada suuria aikaiseksi.