9.2.2012 ELORANTA: KUNTAUUDISTUSTA TARVITAAN MUTTA ILMAN PAKKOA

TIEDOTE 9.2.2012 /  Eeva-Johanna Eloranta: Kuntauudistusta tarvitaan, mutta ilman pakkoa

Eilen julkaistu selvitys tulevan kuntauudistuksen laajuudesta herätti heti valtavasti huomiota ja keskustelua. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) muistuttaa, että kritiikki uusista kuntarajoista ja kuntien määrän rajusta vähenemisestä ei kuitenkaan saisi nousta sen tosiasian edelle, että Suomessa todella on tehtävä mittavia uudistuksia tulevaisuudessa, ja nimenomaan juuri kuntarakenteessa.

– Tällä hetkellä sata palkansaajaa huolehtii noin 52:sta työelämän ulkopuolella olevasta. Huoltosuhde muuttuu siten, että neljän vuoden päästä luku on lähes 60 ja vuonna 2025 jo lähes 70. Vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan 20 sellaista kuntaa, jossa tämä huoltosuhde ylittää sadan. Tämä ei ole kestävää saati elinvoimaista, Eloranta huomauttaa. Suomessa on joitakin kuntia joiden veroprosentti olisi jopa 70 % ilman valtionapua.

Eloranta muistuttaa, että tarvitaan vähintään 20.000 asukkaan kunta, jotta se palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta on riittävän suuri kokonaisuus. Meillä Varsinais-Suomessa jopa 24 kuntaa ei täytä tätäkään väestöpohjaa.

– Entisenä raisiolaisena kuntapäättäjänä voisin turkulaisen valtuutetun näkökulmasta sanoa, että ne monet ennakkoluulot, joita ympäryskunnilla on Turkua kohtaan pitkään ollut, ovat tosiaankin ennakkoluuloja. Ei sitä Turkua tarvitse pelätä. -Kun mietitään kaikille kuntalaisille tarjottavia lähipalveluja, ei pidä unohtaa koko maakunnan elinvoiman kannalta tärkeitä yhteisiä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun kysymyksiä. Tämänhetkinen kuntamäärä Varsinais-Suomessa ei edistä näitäkään päämääriä parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin.

– Kuntatalouden vahvistaminen on enemmän kuin tarpeen. Nykyisillä tietohallintojärjestelmillä pystyttäisiin hoitamaan moninkertainen työmäärä aikaisempaan verrattuna. On selvä, että jos useampia kunnantaloja yhdistetään saman katon alle, byrokratia ja samalla kustannukset vähenevät, Eloranta huomauttaa.

– Meidän ei pidä rakastua niihin kunnantalojen seiniin, vaan palveluihin. Kuntauudistuksen myötä tulisikin määritellä ne palvelut, joita kuntalaisille tulee lähipalveluna tarjota esim. tietyn väestömäärän täyttyessä, riippumatta siitä missä kuntakeskus sijaitsee. Kuntaliitoksen ei tule tarkoittaa sitä, että ne tärkeät terveys-, koulu- ja päivähoitopalvelut karkaisivat kauas kuntakeskukseen, vaikka hallinto sinne vietäisiinkin, täsmentää Eloranta.

Elorannan mukaan ei pidä unohtaa myöskään uudistuksen positiivisia vaikutuksia päätöksentekoon. Nykyään palveluiden takana on monimutkaisia hallinnollisia yhteistyöhimmeleitä, joissa päätöksenteko on monissa tapauksissa karannut kauas kuntapäättäjiltä demokratian ulottumattomiin. Kuntauudistuksessa onkin kyse mitä suuremmassa määrin myös demokraattisen päätöksenteon vahvistamisesta.

– Kuntauudistus on välttämätön, jotta kunnat voivat turvata peruspalvelut jokaiselle suomalaiselle huolehtien väestörakenteen mukanaan tuomasta palveluiden massiivisesta lisätarpeesta. Asiassa ei pidä kuitenkaan hosua; hyvä tavoite toteutukselle olisi 2017, jolloin uusi valtuustokausi muutenkin alkaa. Myöskään pakkoliitoksin tätä suurta uudistusta ei saada aikaan, vaan se pitää tehdä yhteistyössä kuntien ja valtion kesken. On toivottavaa, että myös oppositio vastaa kutsuun ja tulee mukaan uudistustyöhön, sillä kyse on meidän kaikkien palveluista, vetoaa Eloranta.