ELORANTA: SUOMEEN TARVITAAN KANSALLINEN MIELENTERVEYSOHJELMA

TIEDOTE 15.6.2012 

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on jättänyt torstaina 14.6 hallitukselle toimenpidealoitteen kansallisen mielenterveysohjelman laatimisesta.

Aloitteessa Eloranta esittää huolensa siitä, että mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa. Joka viides alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmilla on mielenterveyden ongelma ja näillä lapsilla on kohonnut riski sairastua myöhemmin itsekin. Mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus Suomessa. Niiden takia on työkyvyttömyyseläkkeellä noin 90 000 suomalaista. Lisäksi mielenterveyshäiriöitä esiintyy jopa 20-30 prosentilla 13-22-vuotiaita nuoria, joista 10 prosentilla häiriö on niin vakava, että se vaikuttaa toimintakykyyn.

–       ­Kyse on todella suuresta kansanterveydellisestä ongelmasta, joka vaikuttaa niin työurien pituuteen kuin kansantalouteenkin puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä sairastuneille ja heidän läheisilleen.    Viime aikojen perhesurmat ja ampumistapaukset kertovat karua kieltään mielenterveyden järkkymisen äärimmäisistä seurauksista.

–          Olisi tärkeää pikimmiten pohtia, miten ratkaisemme tämän suuren henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden vajeen maassamme. Me kaikki tunnemme esimerkiksi suomalaisen neuvolajärjestelmän upeat tulokset lasten terveyden parantumisessa. Tarvitsemme nyt suomalaisten mielenterveyden parantamiseksi vastaavanlaisen kansallisen mielenterveysohjelman, joka olisi poikkihallinnollinen ja ottaisi huomioon ihmisen koko elämänkaaren.

Elorannan mukaan olisi lisäksi syytä kiinnittää huomiota erityisesti lapsiin, sillä terveen mielen kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Hänen mukaansa lasten ja nuorten hyvinvoinnin, sosiaalisten ja ihmisenä olemisen taitojen parantaminen tuleekin aloittaa lasten- ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöissä.

–          Varhaiskasvatuksella on erityisen suuri merkitys sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana koulua varten. Onkin tärkeää, että varhaiskasvatuslain säätämisen yhteydessä tällä hallituskaudella tuomme varhaiskasvatukseen näitä edellä mainittuja asioita mm. tunnekasvatusta.

Elorannan mielestä myös ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen lisäksi mielenterveyden hoitojärjestelmässä ja – käytännöissäkin on vielä kehitettävää. Esimerkiksi Kelan korvaamaan psykoterapiaan pääsyn kynnys on korkea. Psykoterapiaan ohjattavat potilaat joutuvat odottamaan psykoterapian alkamista käytännössä usein pelkän lääkehoidon varassa useita kuukausia. Kun terapiaan pääsee varhaisessa vaiheessa eivät ongelmat pahene eivätkä työkyvyttömyys ja sairauspoissaolot pitkity vaan psyykkisten ongelmien yhteiskunnalle aiheuttamat välittömät ja välilliset kulut pienentyvät.

Lisätiedot:

Eeva-Johanna Eloranta

050-5232309