Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan katsaus vaalikauteen 2019–2023

Johdanto

SDP oli tällä kaudella eduskunnan suurin puolue eli pääministeripuolue ja eduskuntatyössä onkin saatu paljon SDP:n pitkäaikaisia tavoitteita läpi laeiksi asti. Hallituskauden alussa pääministerinä aloitti Antti Rinne, joka joutui väistymään ja hänen tilalleen pääministeriksi tuli Sanna Marin. Hallituskautta ovat värittäneet useat kansainväliset kriisit kuten Covid 19 -pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sähkökriisi ja korkea inflaatio. Ukrainan sota muutti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkän linjan ja Suomi päätyi hakemaan yksituumaisesti Ruotsin kanssa Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO:n jäsenmaaksi.
Yksi tämän hallituskauden keskeisistä lakiuudistuksista on ollut sote-uudistuksen hyväksyminen. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista 23.6.2021. Sote -uudistusta oli yritetty aikaansaada jo useana aiempana hallituskautena, mutta tällä kaudella historiallinen sote -uudistus onnistuttiin saamaan valmiiksi.

Tällä hallituskaudella on tehty myös toinen suuri uudistus eli toisen asteen koulutusuudistus. Oppivelvollisuutta laajennettiin 18-vuotiaisiin, eli nykyisestä peruskoulusta koskemaan koko toisen asteen tutkintoa. Myös oppimateriaaleista tuli toisella asteella maksuttomia. Useiden asiantuntijoiden mukaan uudistus maksaa nopeasti itsensä takaisin. Työelämä tarvitsee yhä enemmän koulutettuja osaajia, pelkällä peruskoulutuksella ei enää työmarkkinoilla työllisty, siksi jokaisella tulee olla vähintään toisen asteen koulutus. Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta. Työllisyysaste on saatu nousemaan tällä hallituskaudella mittaushistorian korkeimpiin lukemiin, 75 %:iin, yli hallituksen tavoitteen. Tämä hieno saavutus ei tule vielä jatkossa riittämään julkisen talouden vajeesta ja matalasta syntyvyydestä johtuen. Jatkossa on tähdättävä jopa 80 %:n työllisyysasteen lukemiin, jotta saamme julkisen talouden tasapainoitettua. Tämä tavoite onkin asetettu SDP eduskuntavaaliohjelmaan.

Eduskuntatyö kaudella 2019–2023
Vaaleissa sosialidemokraatit nousivat maamme suurimmaksi puolueeksi. Neljän pitkän oppositiovuoden jälkeen tämä oli erittäin tervetullut suunnanmuutos Suomen politiikassa. Kiireinen vaalikevät jatkui tauotta eurovaalien ja hallitusneuvotteluiden parissa. Hallitusneuvottelujen jälkeen muodostui Antti Rinteen tulevaisuushallitus. SDP:n johtamaan hallitukseen lähtivät mukaan Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Yhteistä hallitusohjelmaa lähdettiin heti toteuttamaan ja aikaa jäi vain lyhyelle kesätauolle.
Elokuussa eduskuntaryhmä kokoontui kesäkokoukseen Helsinkiin. Tuleva syksy oli monella tapaa erilainen, kuin silloin osasimme kuvitella. Syksyllä 2020 hallituspuolue Keskusta ilmaisi epäluottamuksensa pääministeriä kohtaan. Tilanne johti siihen, että pääministeri Rinne erosi tehtävästä ja hallitus kaatui. Uudet hallitusneuvottelut aloitettiin. SDP:n puoluevaltuusto valitsi puolueen varapuheenjohtajan, silloin liikenneministerinä toimineen Sanna Marinin uudeksi pääministeriehdokkaaksi. Joulunalusviikolla uusi hallitus nimettiin, ja Marinin hallitus jatkoi samalla puoluekokoonpanolla kuin aiempi Rinteen hallitus. Uusi hallitus jatkoi keväällä hyväksytyllä hallitusohjelmalla. Työ oikeudenmukaisemman Suomen puolesta jatkui, vaikka henkilöt hieman vaihtuivat maan hallituksessa.

Vuoden 2020 alussa oltiin siinä vaiheessa hallituskautta, että vaaleissa luvatut ja hallitusohjelmassa sovitut asiat menivät rivakasti eteenpäin. Helmikuussa viisi isoa asiaa eteni. Laki pitkään odotetusta henkilöstömitoituksesta vanhustenhoitoon, perhevapaauudistus, Turun tunnin juna -hankkeen liikahdus eteenpäin, asiakasmaksulaki, sekä oppivelvollisuuden laajentaminen ovat kaikki isoja edistysaskeleita oikeaan suuntaan.

Yllättäen kaikki muuttuikin maaliskuussa 2020, kun normaalielämä muuttui koronaviruspandemian, Covid-19 takia nopeasti poikkeuselämäksi meidän kaikkien osalta. Poikkeuslaki astui voimaan rajoittaen ihmisten vapaata liikkumista. Se sulki ravintoloita ja vaikeutti monien yritysten toimintaa, koulut siirtyivät etäopetukseen, sekä paljon muita rajoittavia toimia jouduttiin tekemään, jotta viruksen leviäminen saataisiin kuriin. Poikkeuslain eri pykälät astuivat voimaan asteittain, jotta pystyttiin turvaamaan yhteiskunnalle kriittiset toimet. Hallitus ja eduskunta jatkoivat työtään, noudattaen erittäin tarkkoja turvallisuusohjeita, jotta valtiopäivätyö ei pääsisi vaarantumaan. Eduskunnan päätöksenteko ei ollut alkuun mahdollista etänä. Näin ollen silloin, kun valiokunnissa oli päätettäviä asioita käsittelyssä, oli pakko olla paikalla. Yritysten ja lomautettujen toimeentulo oli isona murheena. Kriisi koetteli myös talouden kestokykyä. Monien perheiden talous oli vaikeuksissa. Marinin hallitus pyrki turvaamaan etenkin niiden ihmisten toimeentuloa, jotka joutuvat lomautetuksi tai menettivät työpaikkansa. Suomen hallitus päätti asiantuntijalausuntoihin perustuen siirtyä koronaviruksen suhteen asteittain niin kutsuttuun hybridistrategiaan.

Sain eräältä median edustajalta tiedon lokakuussa 2020, että myös minua koskevia tietoja oli vuotanut julkisuuteen Terapiakeskus Vastaamon tietovuodossa. Minun ja satojen tai jopa kymmenientuhansien suomalaisten tiedot oli vuodettu tai olivat vaarassa vuotaa niin sanottuun pimeään verkkoon dark-webiin tai tor-verkkoon. Ongelma on, että vaikka tietovuotaja olisi ne poistanut, on joku muu voinut ne kopioida talteen ja voi julkaista ne uudelleen. Käymissäni keskusteluissa ja yhteydenotoissa tietovuodon uhrien kanssa tuli esiin useita ongelmia ja samalla toivottiin, että eduskunnassa puututaan epäkohtiin.
Niinpä tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen, toimenpidealoitteen ja valmistelin lakialoitteita. Satojen ja jopa tuhansien kansalaisten henkilötunnusten paljastuminen verkossa pakotti pohtimaan pelkän henkilötunnuksen käytön kieltämistä tunnisteena ilman vahvaa tunnistautumista. Olinkin todella onnellinen ja iloinen siitä, kun pääministeri Marin kertoi minulle, että aloitteeni on vaikuttanut asiaan. Ehdottamiani toimenpiteitä, joita nyt toteutetaan ovat muun muassa vahvan tunnistamisen vaatimuksen laajentaminen luottokauppaan ja sähköiseen viranomaisasiointiin sekä yhtenäinen turvatoimien toimintakieltojärjestelmä siten, että luottokielto, rekisteröintikielto, osoitteenmuutoskielto ja osoitetietojen suojaus ovat saatavissa samasta paikasta. Vastaamon tietomurto on osoittanut, että yhteiskuntamme ei ole vielä riittävästi varautunut kyberrikollisuuteen. Siksi on tärkeää, että keskustelua kyberturvallisuuden parantamisesta jatketaan.

Nykyinen hallitus on koronan takia joutunut päättämään historiallisen suurista taloudellisista tuista lisätalousarvioiden muodossa. Lisätalousarvioita tehtiin vuoden 2020 aikana seitsemän kappaletta. Näillä tuettiin työpaikkojen säilymistä ja yrityksiä, parannettiin sosiaalitukijärjestelmää ja terveydenhuollon resursseja. Koronakriisin rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen.

Vaikutusten lieventämiseksi lisätalousarviossa toteutettiin laaja-alainen noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, joka kohdistui opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille. Oli välttämätöntä, että hallitus huolehti lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja edellytyksistä pärjätä epävarmoina aikoina. Erityisen tärkeää oli, että etäopetusjakson aikana syntyneet osaamisvajeet ja muut ongelmat hoidetaan kaikilla koulutusasteilla.

Marinin hallitus vastasi koronakriisiin ilmastoelvytyksellä. Torjuttiin siis samaan aikaan koronakriisin taloudellisia seurauksia, pienennettiin korjausvelkaa ja edistettiin siirtymää kohti päästötöntä liikennettä.
Ikäihmisemme ansaitsevat parasta hoivaa. Olen lukemattomia kertoja kertonut ikäihmisten hoivaan liittyvistä puutteista ja toiveista ja tavoitteista henkilöstömitoituksen parantamiseen liittyen. Hoitajamitoituksen parantaminen ja sen kirjaaminen lakiin on ollut yksi Marinin hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Vanhuspalveluiden sitovasta henkilömitoituksesta eduskunnassa vihdoin säädettiin lailla.
Pitkään tavoitteena ollut vanhusasiavaltuutetun tehtävä sai uutta tuulta alleen, kun valtiovarainministeriön esityksessä varattiin vuodeksi 2021 tehtävän perustamista varten 420 000 euroa. Tehtävä on tärkeä, sillä vanhuspalvelulaki ja laatusuositukset eivät yksin riitä takaamaan vanhuksien oikeuksia. Tarvitaan selvityksiä ja yhteiskunnallista keskustelua aiheesta.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautui voimaan. Tämä poistaa eriarvoisuutta lasten väliltä. Vanhempien elämäntilanne ei vaikuta enää lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta päiväkodissa.
Asiakasmaksulain uudistus sai aikaan sen, että sote-palvelujen saavutettavuus parani ja asiakasmaksut pienenivät.

Vuosi 2021 oli yhtä poikkeuksellinen kuin edeltävä vuosi. Koronapandemia vaikutti eduskuntatyöhön miltei koko vuoden ajan. Suurin osa toiminnoista toteutettiin etänä, pois lukien lyhyt ajanjakso syksyllä, jolloin näytti siltä, että voisimme palata kohti normaalia. Marraskuun lopussa tilanne kutenkin muuttui ja koronatilanne paheni. Emme kuitenkaan siirtyneet takaisin erityisjärjestelyihin (vain tietty määrä kansanedustajia voi osallistua istuntoon), jotka olivat olleet voimassa alkusyksyyn saakka. Keväällä oli tarkoitus järjestää kuntavaalit, mutta näitä jouduttiin siirtämään pahentuneen koronatilanteen takia. Näin ollen kuntavaalit järjestettiin poikkeuksellisesti vasta kesäkuussa 2021.

Olin ehdolla kuntavaaleissa ja tulin valituksi Turun valtuustoon. Mielestäni on tärkeää olla mukana paikallispolitiikassa, jotta yhteys kotipaikkakunnalle ja sen asukkaisiin pysyy vahvana. Koen, että tehtäväni eduskunnassa on edistää kaikkien suomalaisten hyvinvointia sekä varmistaa, että oma alueeni kasvaa ja menestyy. Vuosi 2021 oli historiallinen, sillä sosiaali- ja terveysuudistus hyväksyttiin eduskunnassa. Kyseinen uudistus on ollut useiden hallitusten työlistalla, mutta nyt se on vihdoinkin valmis. Suomessa käytiin tammikuussa 2022 ensimmäiset aluevaalit ja sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.

Koko pääministeri Marinin hallituskautta seuranneet kansainväliset kriisit jatkuivat vuonna 2022 Ukrainan sodan merkeissä. Koronapandemia oli juuri saatu Suomessa hallintaan, kun eduskuntatyötä alkoi värittää julma sota, jonka Venäjä aloitti ”erikoisoperaatiollaan” Ukrainassa. Kausi on vaatinut hallitukselta esimerkillistä johtajuutta, joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä. Olen iloinen siitä, että maan hallitusta johti SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin. Hänen johdollaan olemme onnistuneet välttymään pandemian kovimmilta vaikutuksilta, vaikka lisää toimia ihmisten hyvinvoinnin eteen on tehtävä vielä pitkään.

Venäjän hyökkäysota Ukrainassa käynnisti toimenpiteet Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman muutoksessa kohti NATO-jäsenyyden hakemista, päätökset aseavustamisesta Ukrainalle ja toimet ukrainalaisten pakolaisten auttamiseksi kotimaassamme.
Vuodesta 2015 alkanut vaikuttamistyöni lääkekehityskeskuksen saamiseksi Turkuun tuli vihdoin päätökseen, kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru allekirjoitti helmikuun alussa Kansallisen lääkekehityskeskus Oy:n perustamissopimuksen. Lääkekeskuksen perustaminen Turkuun on erinomainen asia sekä kansallisesti, että alueellisesti. Lääkekehityskeskuksen myötä Turun asema suomalaisen lääkekehityksen johtavana alueena voimistui entisestään. Investointi tulee näkymään alueella ja koko Suomessa elinkeinon vahvistumisena.

Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Suomi teki voitavansa Ukrainan auttamiseksi ja mm. toimitti puolustustarvikkeita Ukrainaan. Päätös perustui lakiin kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta. Päätöksen avun toimittamisesta Ukrainaan ei nähty vaarantavan kansallista puolustuskykyämme. EU:n hyväksymät Venäjä-pakotteet kohdistettiin rahoitus-, energia- ja liikennesektoreille sekä teknologiavientiin. Lisäksi laajennettiin merkittävästi venäläisiin ja valkovenäläisiin kohdistuvia henkilöpakotteita. Tilapäisen suojelun direktiivi aktivoitiin ensimmäistä kertaa ja sen myötä 4.3. alkaen Suomi ja kaikki EU-maat alkoivat myöntää tilapäistä suojelua Ukrainasta pakeneville. Pääministeri Marinin sanoin: ”Pyrimme saamaan mahdollisimman normaalit arjen olosuhteet ihmisille, jotka ovat lähteneet sotaa pakoon”.

Turvallisuusympäristömme oli Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen myötä rajussa muutoksessa ja tämän vuoksi tehtiin arvioita ja selvitystä siitä, miten se vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteemme. Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatuksessa oli mielipidekyselyiden mukaan tapahtunut historiallinen muutos. SDP:ssä korostettiin malttia ja perusteellista harkintaa. Päätös Natoon hakemisesta edellytti laajaa valmistelua tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan vuorovaikutuksessa. Päätösten pohjalla ja ohjaavana tavoitteena tuli olla sellainen ratkaisu, joka parhaiten turvaa suomalaisten turvallisuuden myös tulevaisuudessa.
Huhtikuu 2022 alkoi Etyj-parlamenttivaltuuskunnan vaalitarkkailutehtävässä Unkarissa, jossa järjestettiin parlamenttivaalit ja kansanäänestys lastensuojelulaista. Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston Odihrin tarkkailijat olivat olleet Unkarissa maaliskuun alusta lähtien seuraamassa vaaleihin valmistautumista. Vaalipäivän lähestyessä maahan saapui lisäksi joukko meitä lyhytaikaisia vaalitarkkailijoita, joista osa on Etyj-maiden kansanedustajia.

Toukokuun 2022 puolivälissä SDP:n puoluevaltuusto päätti SDP:n myönteisestä NATO- kannasta, jonka jälkeen Suomi lähti yhdessä naapurimaamme Ruotsin kanssa hakemaan NATO-jäsenyyttä. Toinen alkukesän merkittävä asia oli lisätalousarvion hyväksyminen.

Helmikuussa 2023 tämän eduskuntakauden lopun kruunasi mukava hetki eduskunnassa, kun Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi luovutti minulle osan 12-osaisesta Kohdatut -taideteoksesta kiitokseksi siitä, että olen yksi 12:sta eniten nuorten asioita esillä pitäneistä kansanedustajista. Olen todella iloinen kunnianosoituksesta ja toivon tietenkin saavani jatkaa tätä työtä, sillä lasten ja nuorten hyvä tulevaisuus meidän kaikkien tärkein velvollisuus.

Valtiopäivätoimet
Kansanedustajan valtiopäivätoimiksi luetaan kirjalliset kysymykset hallitukselle, lakialoitteet, talousarvioaloitteet ja erilaiset puheenvuorot täysistunnoissa. Vuonna 2019 jätin kaksi kirjallista kysymystä, sekä pidin 16 puheenvuoroa täysistunnoissa. Hallituspuolueen jäsenenä ei suurta tarvetta valtiopäivätoimiin ole, kun asioita on helpompaa viedä ministereille muuta kautta suoraan.
Vuonna 2020 jätin kuusi kirjallista kysymystä, tein yhden toimenpidealoitteen, kolme lakialoitetta, sekä pidin 29 puheenvuoroa täysistunnoissa. Vuonna 2021 jätin neljä kirjallista kysymystä, esitin yhden suullisen kysymyksen ja pidin 45 puheenvuoroa. Lisäksi jätin yhdessä toisten kansanedustajien kanssa talousarvioaloitteen Turun yliopiston johdolla aloitettuun sisäilman aiheuttamia sairauksia koskevan Majvik 3-suositusten laatimisesta. Valtiovarainvaliokunnan esityksessä, eli ns. eduskunnan joululahjarahoissa huomioitiin tarve Majvik suosituksen laatimiselle.
Vuonna 2022 jätin seitsemän kirjallista kysymystä ja pidin 22 puheenvuoroa. Hallituspuolueen jäsenen valtiopäivätoiminta on erilaista kuin oppositiopuolueen, sillä pystymme vaikuttamaan tuleviin esityksiin ministereitä tapaamalla ja valmistelemalla puolueen hallitusneuvottelutavoitteita. Marinin hallituksen ohjelmassa on lukuisia SDP:lle tärkeitä tavoitteita, joita myös minä olen ollut mukana valmistelemassa. On ilo, että monet näistä tavoitteista ovat tämän hallituskauden aikana toteutuneet.

Kirjalliset kysymykset

• Kirjallinen kysymys Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksesta
• Kirjallinen kysymys Suomen kliinisten lääketutkimusten laskevan trendin muuttamisesta
• Kirjallinen kysymys Suomen kielen aseman turvaamisesta
• Kirjallinen kysymys Lapsen tuen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa
• Kirjallinen kysymys Suomen kliinisten lääketutkimusten laskevan trendin muuttamisesta
• Kirjallinen kysymys Nuorisopsykiatrian ikärajasta
• Kirjallinen kysymys Varovaisuusperiaatteesta 5G-teknologian yleistyessä
• Kirjallinen kysymys Antibioottiresistenssin ehkäisemisestä
• Kirjallinen kysymys tekniikan osaajien saatavuuden turvaamisesta
• Kirjallinen kysymys tekijänoikeuskorvausten vaikutuksesta työttömyysturvaan
• Kirjallinen kysymys alle 18-vuotiaiden aseman turvaamisesta esitutkinnassa
• Kirjallinen kysymys kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tilanteesta koronakriisin aikana
• Kirjallinen kysymys jatkokysymykseksi tekijänoikeustulojen kohtelusta työttömyysturvan sovittelussa
• Kirjallinen kysymys Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon esiin tuomista ongelmista
• Kirjallinen kysymys elatusapuohjeen päivittämisestä
• Kirjallinen kysymys Venäjän Karjalassa teloitettujen suomalaisten muiston kunnioittamisesta
• Kirjallinen kysymys mentoroinnin saamisesta osaksi opettajan uraa
• Kirjallinen kysymys järviruo’on leikkuun edistämisestä
• Kirjallinen kysymys opettajamitoitusselvityksen aikataulusta, sisällöstä ja tavoitteista
• Kirjallinen kysymys kotoutumiskoulutuksen laadun varmistamisesta
• Kirjallinen kysymys Tutkimuslainsäädäntöneuvoston perustamisesta
• Kirjallinen kysymys oppimisen tuen parantamisesta lukiossa
• Kirjallinen kysymys museoalan osaamistason turvaamisesta
• Kirjallinen kysymys luku- ja kirjoitustaidon heikkenemiskehityksen pysäyttämisestä
• Kirjallinen kysymys korkealuokkaisen suomennetun tietokirjallisuuden tilasta ja tuesta
  Suulliset kysymykset
  -Suullinen kysymys opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnista
  Puheenvuorot täysistunnoissa
  -119 puheenvuoroa ja SDP:n ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston koulutuspoliittisesta
  selonteosta
  Aloitteet
  -Toimenpidealoite Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon esiin tuomista muutostarpeista
  -Lakialoite laiksi varhaiskasvatuslain 13 §:n muuttamisesta
  -Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 2 luvun muuttamisesta
  -Lakialoite laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta
  Näistä aloitteista kaksi koskee Vastaamon tietomurron vuoksi nousseita huolia. Yhden lakialoitteen jätin yhdessä muiden SDP:n sivistysvaliokunnan jäsenten kanssa. Tämä koskee pienten koululaisten vuorohoidon järjestämistä. Uusimme aiempana kautena jätetyn aloitteemme.
  Lakialoitteeni koskevat vahvan tunnistamisen vaatimusta kuluttajakaupassa ja sähköisessä viranomaisasioinnissa. Toisen lakialoitteen mukaan verkkokaupassa tehtävissä luottosopimuksissa tarvitaan henkilöllisyyden todistamiseen aina vahvaa tunnistamista pelkän henkilötunnuksen sijaan. Toisen lakialoitteen mukaan sähköisessä asioinnissa viranomaistoiminnassa tulisi henkilöllisyys tunnistaa aina vahvalla tunnistautumisella.
  Tekoja
  Politiikka on tekoja ja tuloksia syntyy vain työllä. Niitä ei tehdä yksin, vaan yhteistyössä muiden kanssa. Minulla on tapana viedä asiat loppuun saakka ja olla sinnikäs. Tuloksien saaminen saattaa joissakin asioissa kestää vuosia, vaikka toisinaan valmista tulee nopeastikin. Olen koonnut verkkosivulleni eeva-johanna.net sivulle TEKOJA tärkeimpiä asioita ja tekoja, joissa olen ollut tämän hallituskauden aikana aloitteellinen tai joissa oma kädenjälkeni on ollut erityisen suuri. Voit tutustua niihin siellä.
  Ulkomaanmatkat
  -3.-8.7.2019 Etyj-valtuuskunnan kokous Luxemburgissa.
  -19.-20.9.2019 Lakivaliokunnan tutustumismatka Norjan korkeimpaan oikeuteen ja Bastoyn-vankilasaareen.
  -3.-6.10.2019 Etyj-valtuuskunnan syyskokous Marraskeshissa Marokossa.
  12
  -13.-15.10.2019 Tutkaksen eli kansanedustajien ja tutkijoiden matka Pariisiin, jossa tutustuimme mm. OECD:n toimintaan ja Unescon.
  -16.-23.10.2019 sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana puheenvuoro seminaarissa Hai Phongissa, Vietnamissa.
  -22.2–29.2.2020 Valtiovarainvaliokunnan delegaation matka Intiaan.
  -25.-26.2.2021 Etyj:n talvikokous, osallistuin etäyhteyksin.
  -21.-26.10.2021 Etyj:n vaalitarkkailutehtävä Uzbekistanissa.
  -24.-25.2.2022 Etyj:n talvi-istunto Wienissä, osallistuin etäyhteyksin.
  -31.3.-5.4.2022. Etyj-parlamenttivaltuuskunnan vaalitarkkailutehtävissä Unkarissa.
  -26.5.-29.5.2022 Sivistysvaliokunnan valiokuntamatka Roomaan.
  -2.7.-6.7.2022 Etyj-kesäistunto Birminghamissa Englannissa.
  -27.8.-4.9.2022 Lakivaliokunnan valiokuntamatka Yhdysvaltoihin.
  -23.-26.11.2022 ETYJ:n syyskokous Puolan Varsovassa.
  Toimintani kansanedustajana numeroina vaalikautena 2019-2023
  Lakialoitteet 4
  Kirjalliset ja suulliset kysymykset 26
  Puheenvuorot istunnoissa 119
  Läsnäolo täysistunnoissa
  Poissa Istuntoja
  2019 9 87
  2020 10 170
  2021 18 167
  22-23 27 180
  Tiedotustoiminta
  Lehtikirjoitukset 62
  Tiedotteet 125
  Viikkovideot
  Syyskuussa 2022 aloin julkaisemaan eduskuntatyöstäni joka viikko ilmestyvää viikkovideota. Puhun niissä ajankohtaisista poliittisista teemoista ja viikon aikana tekemistäni asioista. Kaikki julkaistut viikkovideoni löytyvät Facebook-sivuiltani.
  
  Valiokunnat ja muut toimielimet
  Valtiovarainvaliokunta (varajäsen) 18.06.2019–
  Sivistys- ja tiedejaosto (jäsen) 06.09.2019–
  Maatalousjaosto (jäsen) 06.09.2019–
  Lakivaliokunta (jäsen) 14.02.2018–
  Liikenne- ja viestintävaliokunta (varajäsen) 18.06.2019–
  Sivistysvaliokunta (jäsen) 05.05.2015–, (Varapuheenjohtaja) 18.06.2019–
  Eduskunnan kirjaston hallitus (jäsen) 18.06.2019–31.12.2021
  ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta (jäsen) 18.06.2019–
  Kansaneläkelaitoksen valtuutetut (varajäsen) 18.06.2019–
  Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunta (varapuheenjohtaja) 18.06.2019–
  Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta (jäsen) 19.06.2019–
  
  Toiminta omassa maakunnassa
  Kansanedustajan työstä kaikkea ei suinkaan tehdä Helsingissä, vaan tärkeä osa siitä tapahtuu omassa maakunnassa. Varsinais-Suomen kansanedustajat tekevät yhteistyötä maakuntaliiton koordinoimana vierailemalla yleensä maanantaisin eri tahoilla maakunnassa. Lisäksi kokoonnumme eduskunnassa kerran kuukaudessa tiistai-aamuisin erilaisten maakunnalle tärkeiden asioiden äärelle.
  Yhteistyöllä on suuri merkitys, sillä näin pystymme ajamaan mahdollisimman tehokkaasti maakunnan asioita valtakunnan tasolla. Näihin tapaamisiin olen pyrkinyt osallistumaan. Näiden yhteisten tapaamisten ja vierailujen lisäksi olen tehnyt myös paljon omia vierailukäyntejä, tapaamisia ja osallistumisia erilaisiin tapahtumiin. Tärkeällä sijalla ovat olleet vierailut kouluihin ja päiväkoteihin, sillä sivistysvaliokunnan jäsenenä haluan pysyä ajan tasalla siitä, mitä niille kuuluu.
  Luottamustoimet, verkostot ja muut jäsenyydet
  Tämän vaalikauden alussa sain jatkaa opetushallituksen johtokunnassa, mutta tällä kaudella sen puheenjohtajana. Finnveran hallintoneuvoston jäsenyys jatkui, samoin Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsenyys. Vuonna 2022 minut valittiin myös Suomen Kansallisoopperan ja Baletin hallintoneuvoston jäseneksi. Toimin myös SDP:n varhaiskasvatus, lapset ja perheet työryhmän toisena puheenjohtajana. Jäsenenä olen puolueen sivistystyöryhmässä. Työryhmät valmistelevat puolueen vaaliohjelmat ja puolueen eduskuntavaali- ja hallitusohjelma-neuvottelutavoitteet.
  Eduskunnassa toimii lukuisa joukko erilaisia verkostoja. Vuoden 2022 perustimme yhdessä Paula Risikon kanssa Eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen ryhmän, jonka toisena puheenjohtajana toimin. Lisäksi toimin tällä vaalikaudella perustetun Eduskunnan Saaristomeriryhmän varapuheenjohtajana ja toisena puheenjohtajana Eduskunnan erilaiset oppijat -tukiryhmässä, jonka olen perustanut yhdessä Paula Risikon kanssa. Myös Takki-verkoston eli eduskunnan ammattikorkeakouluverkoston puheenjohtajuus jatkuu edelleen. Takki-verkosto on ammattikorkeakoulujen ja eduskuntaryhmien yhteinen työelämän ja ammatillisen koulutuksen verkosto. Toimin edelleen Eduskunnan sisäilmaryhmän varapuheenjohtajana.
  
• Opetushallituksen johtokunnan jäsenenä vuodesta 2015 alkaen ja johtokunnan puheen-
  johtajana vuodesta 2019-jatkuu
• Finnvera Oyj hallintoneuvoston jäsen 2014-jatkuu
• Suomen Kansallisooppera ja –baletti sr:n hallintoneuvoston jäsen kaudella 2022–jatkuu
• Suomen Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsen 2022-jatkuu
• Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen 2019-jatkuu
• Eduskunnan Takki-verkoston puheenjohtaja 2019-jatkuu
• Eduskunnan sisäilmaryhmän varapuheenjohtaja 2017-jatkuu
• Eduskunnan Erilaiset oppijat tukiryhmän toinen pj. 2021-jatkuu
• Eduskunnan Saaristomeriryhmän varapuheenjohtaja 2021-jatkuu
• SDP:n varhaiskasvatus, lapset ja perheet työryhmän toinen puheenjohtaja
• Turun kaupunginvaltuuston jäsen 2009-jatkuu
• Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsen 2018, varapuheenjohtaja 2022-jatkuu
• Maakuntahallituksen hankerahoitusjaoston puheenjohtaja 2019-jatkuu
• Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan neuvottelukunnan jäsen 2021, varapuheenjohtajana 2022-jatkuu
• Turun ammattikorkeakoulun terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen neuvottelukunnan
  jäsen 2015-ja varapuheenjohtaja 2022-jatkuu
• Moikoisten syöpäsäätiön hallintoneuvoston jäsen