Kansanedustaja tyrmää Pääskyvuoren tukiaseman – ”Lapset suojattava säteilyltä”

Julkaistu 6.3.2013 Kulmakunta

– Tuohon, heti tien toiselle puolelle, aivan Turku Energian sähköpääkeskuksen viereen, Päiväkoti Peppiinan yrittäjä Maikku Kuusela osoittaa.

Säteilyhaitoista huolestunut kohmolainen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on saapunut Pääskyvuoren Käenkujalle katsastamaan, mihin TeliaSonera Oyj aikoo matkaviestintukiasemansa pystyttää.

Jos TeliaSoneran hanke ei kaadu oikeudessa, yhtiö pystyttää tukiaseman vain muutamien metrien päähän päiväkodista, keskelle pientaloasutusta ja vain kivenheiton päähän Pääskyvuoren koulusta.

– Lähistöltä löytyisi lukuisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, Eloranta hämmästelee.

– Edes Säteilyturvakeskuksen suosittelema varovaisuusperiaate ei täyty, jos tukiasema sijoitetaan tähän.

Eloranta viittaa Stukin vuonna 2009 antamaan suositukseen, jossa etenkin lapsia varoitettiin kännykänkäytöstä, koska säteilyn pitkäaikaiset terveysvaikutukset eivät ole tiedossa. Kyseessä on kuitenkin pelkkä suositus, jota tulkitaan ilmeisen lavealla haitarilla.

Eloranta huomauttaa, että Suomessa on varsin sallivat raja-arvot, joiden puitteissa punnitaan, minkä verran yksilöä voi radiotaajuiselle säteilylle altistaa, eivätkä ne ota huomioon pitkäaikaista altistusta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Italiassa ja Uudessa Seelannissa matkaviestintukiasemia ei saa rakentaa puolta kilometriä lähemmäs kouluja tai päiväkoteja. Suomessa tukiasemia on sijoitettu jopa koulurakennusten seiniin. Eloranta sanoo arvostavansa Stukin ammattilaisia, mutta muistuttaa heidän päätyösarkansa olevan ydinvoimalaturvallisuuden ja ionisoivan säteilyn puolella.

– Radioaktiivinen säteily eroaa matkapuhelinsäteilystä. Stukista löytyy insinöörejä ja fyysikoita, ei lääkäreitä, Eloranta pohtii Stukin sallivaa matkapuhelinsäteilylinjaa.

 

Silmät aukesivat

Elorannan silmät aukesivat säteilyriskeille, kun ympäristövaliokunnan jäsenille jaettiin Erja Tammisen toimittama kirja ”Langaton teknologia ja terveys”. Eloranta painottaa, ettei enää voida vedota kiistattoman tutkimustiedon puutteeseen. Pätevää tutkimusmateriaalia on Elorannan mukaan saatu runsaasti eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi Saksan Bambergin kaupungissa lääkäriryhmä osoitti selvän yhteyden säteilyaltistuksen ja oireiden välillä.

Tutkimustulosten mukaan vähiten säteilylle altistuneesta ryhmästä 70 prosenttia olivat täysin oireettomia. Eniten säteilylle altistuneesta ryhmästä löytyi vain muutama oireeton henkilö. Runsaasti säteilylle altistuneista 80 prosenttia kärsi unihäiriöistä ja masennuksesta sekä 70 prosenttia vaivasivat muisti- ja keskittymiskyvyn vaikeudet. Tutkimustulokset pystyttiin todistamaan objektiivisesti.

Egyptissä Monoufiyan yliopiston tutkijat todistivat vuonna 2006, että matkapuhelinantennit aiheuttavat neurologisia oireita niiden lähellä asuville.

Oma lukunsa on 3G-säteily, jonka pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä tutkimustuloksia. Venäläis-ruotsalaisen tutkijan Igor Belyaevin tutkimustulokset todistavat, että yhden tunnin 3G-altistus näkyy ihmisen valkosoluissa, eli lymfosyyteissä, jopa 72 tunnin ajan. Tietyille taajuuksille altistetuissa valkosoluissa havaittiin myös stressireaktio, joka vastasi 41 lämpöasteen aiheuttamaa lämpösokkia.

Päänsärky, stressi ja univaikeudet ovat harmillisia, mutta todellinen vaara piilee syöpäsairauksien saralla. Esimerkiksi ruotsalainen syöpälääkäri Lennart Hardell on havainnut, että kännykkää yli vuosikymmenen käyttäneillä nuorilla on suurempi kasvainriski sillä puolella päätä, jossa kännykkää on käytetty. Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut kännykkäsäteilyn ”mahdolliseksi karsinogeeniksi” eli syövälle altistavaksi aineeksi.

 

”Tarvitaan lakimuutos”

Eloranta jätti helmikuussa kirjallisen kysymyksen maan hallitukselle, jossa kysellään, mihin toimiin se aikoo ryhtyä langattomien lähettimien aiheuttamien säteilyhaittojen minimoimiseksi. Lisäksi hän teki kaupunginvaltuustoaloitteen, jossa Turun kaupungilta vaaditaan vastaavia toimia.

– Olisi selkeintä, jos lainsäädännössä määrättäisiin, että matkaviestintukiasemia ei saa rakentaa päiväkotien ja koulujen lähelle, lakialoitetta suunnitteleva Eloranta pohtii.

Hännikönpuiston tukiaseman rakentamissuunnitelmaa hän pitää vastuuttomana.

 

”Kännykät kiinni yöksi, verkkokaapeli tietokoneeseen”

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) kuusihenkinen perhe ei ole nykytekniikan suhteen poikkeus: taloudesta löytyvät iPadit, älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet. Erotuksena keskivertoperheestä, Kohmossa asuva kuusikko pyrkii nykyään minimoimaan laitteiden säteilyhaittoja.

– Kännykät suljetaan yöksi ja koulupäivän ajaksi, eikä matkapuhelimia kuljeteta lähellä kehoa. Lapset ovat erityisen alttiita matkapuhelinsäteilylle, koska heidän aivonsa kehittyvät koko ajan. Säteilyn on todistettu vaikuttavan myös sukusoluihin ja DNA:han, Eloranta kertoo.

– Pyrimme käyttämään hands free –laitteita, jolloin säteilyhaitat pienenevät. Vältämme ylipäätään turhaa kännykkään puhumista ja suosimme tekstiviestejä.

Perheen tietokoneet ovat verkossa kaapelin välityksellä, eivätkä etenkään lapset käytä langattomia nettiyhteyksiä. – Kun lapset pelaavat iPad-pelejä, laite on silloin niin sanotussa lentotilassa eli ei verkossa.

Eloranta kannustaa kouluja ottamaan käyttöön matkapuhelinparkit, joihin lapset voisivat laittaa suljetut kännykkänsä koulupäivän ajaksi. Eloranta katsoo, että langattoman teknologian käyttöön kouluissa pitäisi ylipäätään kiinnittää huomiota. – Tietokoneet pitäisi kytkeä verkkoon kaapeleiden välityksellä, ei langattomien tukiasemien kautta.

 

Monet seikat huomiotta

Pääskyvuorelaisvanhemmat Marju ja Kari-Mikael Markkanen valittivat Turun hallinto-oikeuteen, kun ympäristö- ja kaavoituslautakunta myönsi TeliaSonera Oyj:lle poikkeamisluvan matkaviestintukiaseman rakentamiseksi Pääskyvuoreen.

– Tähän mennessä prosessissa on ollut kyse maankäytön oikeudesta. Lähidemokratiaa ei ole huomioitu lainkaan: asukkaat eivät halua tukiasemaa Hännikönpuistoon. Asiaa on ajettu vain Soneran tarpeista eikä ole huomioitu, miten käy yksityisen päiväkodin, kun vanhemmat pelkäävät viereen nousevan tukiaseman terveysvaikutuksia, Kari-Mikael Markkanen toteaa.

– Jos masto todella tarvitaan, seudulta löytyy syrjäisempiä tontteja mielin määrin, Markkanen linjaa.

 

FAKTA

– Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hylkäsi TeliaSonera Finland Oyj:n poikkeamishakemuksen matkaviestinaseman rakentamiseksi Hännikönpuistoon 16.3.2010. Lautakunta katsoi, ettei TeliaSonera esittänyt erityisiä syitä poikkeamisluvan perusteiksi. Hännikönpuisto sijaitsee yksityisen päiväkodin vieressä, pientaloasutuksen keskellä.

– TeliaSonera valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi ympäristö- ja kaavoituslautakunnan nuijiman kannan ja palautti asian uudelleen lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pitäytyi hallinto-oikeuden päätöksessä.

– Asia palasi ympäristö- ja kaavoituslautakunnan käsiteltäväksi, joka puolsi TeliaSoneran matkaviestinaseman rakentamista 20.11.2012 kokouksessa.

– Pääskyvuorella asuvat Marju ja Kari-Mikael Markkanen valittivat lautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei ole vielä käsitellyt Markkasten valitusta.

– Matkaviestintukiaseman rakentamista ei saa aloittaa asian käsittelyn ollessa kesken.