Eeva-Johanna Eloranta

    Mistä löytyy SDP:n uusi nousu?

    Kirjoittaja:

    Eeva-Johanna Eloranta

    Julkaistu:

    Kategoria:

    Julkaistu Demokraatissa 5.3.2012

    Silloin kun meillä meni puolueena nykyistä paremmin, perustui yhteiskunta luokkaleireihin. Tällaista maailmaa ei enää ole, sillä työelämä on muuttunut eivätkä palkkatyöläiset enää samaistu työväkeen vaan usein keskiluokkaan. Katseet pitää nyt kohdistaa ymmällään olevaan keskiluokkaan, joka liian usein äänestää kiinnostavaa oikeistoa, joka on pystynyt poistamaan äänestämisen luokkaesteet niin kuin vasemmistolaistunut Kokoomus uutena työn puolueena on tehnyt.

    Meille perinteiset tärkeät asiat, pohjoismainen hyvinvointivaltio, ihmisoikeudet ja syrjäytymisen estäminen kuuluvat nyt muidenkin puolueiden asialistoille. Vastakohtana muille puolueille meidän pitää tuoda esille uusi ja innostava asialista, ne aatteemme mukaiset oikeudenmukaisemmat arvot ja vaihtoehdot, kaikki se hyvä, jotka vain me voimme tuoda politiikkaan. 

    Tärkeintä on talouspolitiikan uudenlainen haltuunotto ja oman talousteorian luominen. Sen tulee juontaa juurensa oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta nykyään lähes ainoana totuutena hyväksytyn uusliberalistisen ajattelun sijaan. Kapitalismia emme voi kieltää, mutta meidän pitää saattaa se tiukempaan poliittiseen ohjaukseen. Solidaarisuusvero, ylisuuriin palkkioihin puuttuminen ja sijoittajien vastuu ovat oikeita askelia tähän suuntaan.

    Ydinkysymyksenä talouteen liittyen on miettiä mikä on suhteemme globalisaatioon ja ratkaisumme sen ongelmiin, joiden seurauksena työpaikkoja valuu alhaisempien työvoimakustannusten maihin ja kotimaassa työehtoja ja palkkoja polkeviin yrityksiin. Globalisaatio uhkineen ja mahdollisuuksineen pitää saattaa politiikan kontrolliin. Tässä meidän pitää onnistua kansainvälisesti globaalina liikkeenä koko maailmassa.  

    Ihmisen elämää määrittelee yhä enemmän kulutus. Jos et pysty pitämään kulutustasoasi yllä koet olevasi tai joudut yhteiskunnan ulkopuolelle. Ajassa on silti nähtävissä paljon merkkejä aivan vastakkaisesta ajattelusta; puhutaan downshiftaamisesta, oravanpyörästä pois hyppäämisestä. Kierrättäminen, vihreät arvot ja kestävän kehityksen ajattelutapa yleistyvät ajan. Monet nuoret jopa vastustavat kuluttamista ja haluavat pitää sen minimissä esim. sata tavaraa ajattelussa. Talouspolitiikan degrowth-ajattelu vahvistuu eli tuleeko meidän aina pyrkiä talouskasvuun vai voisiko vähempikin riittää, kun jossain kohtaa kasvun rajat tulevat vastaan. Nämä ajatukset puhuttelevat yhä useampia ihmisiä työssäkäyvistä vähäosaisiin, nuorista vanhoihin ja ne tulee meidänkin omaksua.

    Kun nämä ainekset yhdistellään ja liitetään politiikan tekemiseen uusilla tavoilla mediaa, sosiaalista mediaa ja verkottumista paremmin hyödyntäen, saamme kannatuksemme taas nousuun.

    Jaa tämä artikkeli
    Avainsanat
    , , , ,
    Kommentit
    6 vastausta artikkeliin “Mistä löytyy SDP:n uusi nousu?”
    1. Lasse Laaksonen avatar
      Lasse Laaksonen

      Nousun ainekset ovat tiedossa ja sitten vain ”yhdistellään, liitetään ja verkostoidutaan, niin saamme kannatuksemme nousuu”. Kuulostaa helpolta, mutta ketkä me?

      Useimmat puolueen jäsenet ovat laillani sitä sukupolvea, joka pyrkii jättämään seuraavalle sukupolvelle itseään paremmat lähtökohdat. Se ilmenee paremman tavoitteluna, haluna pärjätä. Moni nuori on taas saanut niin paljon, että saavutetuista eduista kiinni pitäminen on luonnollista, kaikki muu tuntuu epäoikeudenmukaisena. Laajasti katsottuna keskiluokka, ammattityöväestö mukaan luettuna, ei juurikaan halua muutoksia, sillä viime kädessä se maksaa ne.

      Kun halutaan vaikuttaa, tarvitaan asiaa, tekijöitä ja vaikuttamiskonsepti. Netti on uusi väline, mutta vaikea hallittava ja ainakin toistaiseksi se kiinnostaa vain pientä joukkoa. Perinteiset organisaatiot on jätetty unohduksiin. Kuitenkin virallinen demokratia toimii edelleen: yhdistys, kunnallisjärjestö, piiri- järjestö, puolue. Toimintatapa on edustuksellinen ja hierarkinen, mutta myös alueellinen. Ay-liikkeestä jatkossakin tulee lunta tupaan runsaasti, junttapolitiikka ja salailu saavat tuomionsa.

      Olemme tilanteessa, jossa taloudellista osaamista tarvitaan. Uuden talousteorian haaveilun sijaan panostaisin arkisiin asioihin. Kakku on ensin leivottava hyvistä aineksista ja hyvällä ammattiitaidolla, sitten vasta leikattava ja jaettava. Leipojille olisi tarvetta. Tosin oikeudenmukaisia jakajiakaan ei ole liiaksi. Jakamista on myös se, että leipä siivutetaan uudelleen.

      On ilahduttavaa, että edes yrität tarttua vaikeaan aiheeseen. Puoluesihteerin jatkuva kierrätys ei puoluetta auta. Mikaelilta jää mainio slogan: Ei Ei Ei puolueesta Kyllä Kyllä Kyllä puolueeksi. Se on enemmän kuin häntä edeltäneiden puoluesihteereiden jäämistö.

      Laitapa seuraavaan juttuun lisää konkretiaa ja jätä talousteorioiden teko muille. Toki talousteoriatkin ovat osa politiikkaa ja molempien menestys riippuu ihmisten, usein aika ennakoimattomasta, käyttäytymisestä.

    2. Pekka Heliste avatar
      Pekka Heliste

      Eläkekeskustelussa SDP tarjoilee unelmahöttöä työelämän parantamisesta ja työssäviihtymisestä eikä ole halunnut tuoda esiin olennaista

      Meidän huomiota ohjataan pois olennaisesta monella tavalla , eikä SDP ole halunnut suhtautua kriittisesti EK ja myötäilijöiden esityksiin

      Seuraavassa muutama ongelma

      1.Ensinnäkin eläkeiän nousu ei ole sama kuin työstäpoistumisiän nousu. Ne ovat kaksi eri asiaa.

      Kyselin tuota todellista työstäpoistumisikää ETK:ta, VM:tä, EK:ta ja Etlasta, mutta eipä kukaan ole sitä selvittänyt.Paras arvio oli, että julkiselta sektorilta siirrytään työstä eläkkeelle n 60 % , mutta yksityiseltä vain n 10 -20% . Ikääntyneiden 60-63-vuotiaden työllisyysaste on n 40 % mutta tilasto hämää aika paljon, ennen eläkeikää ehtii vielä moni menettää työnsä
      Ja niinpä suurin osa siirtyy eläkkeelle , sairaslomalta, työttömyydestä eli voidaan päätellä eläkkeelle siirtyvistä vain n 20-30 % on enää mukana työelämässä eli työura on päättynyt aiemmin

      2.Toinen harha on työikäisen väestön väheneminen, se ei ole kovinkaan radikaali muutos.

      Suurten ikäluokkine osuutta on liioiteltu, sillä suuri joukko meni Ruotsiin.Edellen sielläasuu n 80000 ja paluumuuttajienkin eläkkeestä suuren osan maksaa Ruotsi

      Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä n 165000ja alkaa sen jälkeen kasvaa
      Eläkeiän nosto tuo uusia työntarjoajia markkinoillen 70000 henkeä kun työuraan lisätään vuosi

      Meillä on jo 400000 työttämäksi työnhakijaksi kirjattua ja viisi vuotta työuraan lisää työvoiman tarjontaa vielä 350000

      Niinpä tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa , jotta työurat oikeasti pitenisivät, eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa ilman uusi työpaikkoja .

      3. Työuran lyheneminen keskeltä

      Jos työmäärä/työpaikat eivät lisäänny niin työmäärä jaetaan jollain opilla työvoiman kesken, Suomessa työttömyyden ja syrjäytymisen kautta
      Esim Ruotsi , Tanska, Hollanti etc jakaa työn osa-aikaisuuden ja osa-aikatyön tukien kautta.

      Meillä on vuosittain n 800000 työttömyysjaksoa ja työuraan muutettuna ne lyhentävät työuraa jo neljä vuotta.!!! Vielä 80-luvulla jaksoja oli 200000 ja lyhennys työuraan oli vain yksi vuosi

      Talousasiantuntijat väittävät, että jos on tarjontaa työvoimasta niin joku sen työllistää ja unohtavat tietoisesti yleisesti tunnetun asian

      Työpaikkojen määrän dynamiikka on kahden tekijän summa:Tuottavuuden nousu syö n 10-15 % työpaikoista vuodessa ja toisaalta kasvu kompensoi sen jos kompensoi.
      Kasvu on riittänyt parhaimmillaankin vain korvaamaan menetetyt työpaikat , todellisuudessa työaika on lyhentynyt työttömyyden kautta

      Meillä on kuitenkin työkkäreissä 400000 työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityä ja tuo joukko on odottanut tuota EK:n julistamaa kuuta jo 20 vuotta eikä sitä ole ilmestynyt.

      4. Kohtaanto-ongelma

      Toinen mistä ei haluta puhua on kohtaanto-ongelma:Työnantajat hakevat 25-45-vuotiata ja tarjonta lisääntyy 63-67-vuotiaissa.Se on niin suuri ero ettei se käsiä levittelemällä ratkea kuten EK olettaa.Eikä EK ja myötäilijöillä ole mitään strategiaa miten +55-60-vuotiaiden työllisyydestä huolehditaan.

      Jos tuo 60-70-vuotiaat olisivat se halutuin työvoima niin Nokia siirtäisi tuotantoaan Savukoskelle

      Eläkeiän nosto ei poista kohtaanto-ongelmaa vaan lisää siitä.
      EK:n ja kumppaneiden tavoite on vain johtaa keskustelua pois todellisista ongelmista eli työpaikkamäärästä ja työttömyyspätkistä

    3. Pekka Heliste avatar
      Pekka Heliste

      Eihän tuota nettiä ja sosiaalista mediaa voi käyttää mihinkään,koska esim SDP harjoittaa tiukkaa sensuuria. Esim vaalien alla Jungner blokkasi minut pois FB sivuiltaan, samoin SDP puolueena

      Kun suurin osa kriittisesti suhtauvista blokataan niin jäljellle jäävät vain johdon hymistelijät ,eivät uudet ajatukset pääse silloin esiin

    4. Pekka Heliste avatar
      Pekka Heliste

      Juhana Vartiainen on näköjään hieman tavallista rehellisempi talousmies .Tosin ei hänkään suoraan totuutta kertonut ,mutta hänen kirjoituksestaan saattoi päätellä tarkoituksen,mihin työvoiman lisäämisellä pyritään.

      Ja google kertoi sitten Etlan/EK:n ja Kokoomuksen todelliset pyrkimykset

      Ei ole tarkoituskaan , että kaikki työllistyisivät. Riittää,että työvoiman tarjonta kasvaa ja sen seurauksena kilpailu työpaikoista.

      Tämä taas johtaa palkkojen ja työehtojen polkemiseen ja tuloerojen kasvuun,kuten Etlan paperissa kerrotaan

      Ei EK/Etlan ja Kokoomuksen tavoite ole koko kansan hyvinvoinnin kasvattaminen vaan pienen eliitin saavutettujen etujen turvaaminen.

      Tuo tosiasia pitäisi SDP tuoda esiin

    5. Pekka Heliste avatar
      Pekka Heliste

      Julkinen sektori tuottaa bkt:ta vain 18 %.

      Tehottomuus on sen sijaan julkisen sektorin ongelma,tuottavuus laski 2000 luvun alussa 14 %

      Kun Kokoomus osti vaalivoiton lupaamalla ylisuuret palkankorotukset julkiselle sektorille.

      Niinpä julkisen sektorin nettopalkkakulut nousivat 16 miljardista 23 miljardiin eli julkinen vaje tulee suurimmaksi osaksi tuosta korotuksesta.

      Vaje voitaisiin poistaa leikkaamalla julkisen sektorin palkkoja 35 %

      Mitätulee yrittäjyyteen niin Suomessa ei olekoskaan ollut näin paljon yrityksiä,vuonna 2000yrityksiäoli 211000 nyt jo 265000

    6. jouni viita-aho avatar
      jouni viita-aho

      Mitäpäs kyselet, kun tarjoamani teksti ei tule luettevaksi. Asenteesi kertoo sisäpiiriajattelusta, jossa vain nykymenon (tuhon tie) jatkajat saavat tehdä esityksiä. Sensuurisi poikkeaa sivujen hyvästä yleislinjasta.
      Pysähtykääs ajattelemaan sanojen ahkeruus, kilpailukyky, kateuden poisto (tasa-arvon nimissä) jne. Lisäksi menestymisen opintomatkat Ruotsiin ja Saksaan. Viimeinen Suomen tosi kalliisti ostettu palkkarauha oli ennätyskallis ja jäljet on jo nyt näkyvissä kilpailukyvyssä. Suhtaudumme kaikkiin vähänkin valtio-omisteisiin suojatyöpaikkoihin kuten Finairiin tavalla, jossa itse yritys (jakovara) on kuolemaisillaan. Finair on kuljetusyritys, jossa on tosi kova kilpailu. Saa ne lentoemot ja stuertit pyytää viisi prossaa lisää, mutta työpaikka kuolee.

    Vastaa

    Viimeksi julkaistu
    Arkistot