Pisa-tulokset nousuun varhaiskasvatuksen laadulla

Julkaistu Demokraatissa 6.3.14

Ehdotusta varhaiskasvatuslaiksi odotetaan eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. Varhaiskasvatuksella vahvistetaan koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä elinikäistä oppimista. OECD:n mukaan euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa seitsemän euroa. Mikään muu koulutus ei hyödytä lasta ja tuota niin paljon kuin varhaiskasvatus.

Varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee tällä hetkellä liikaa, sillä päiväkodeissa on suuri vapaus tehdä tai jättää tekemättä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee tehdä lain tasoisesti sitova normi. Sen sisältöön ja laatuun on kiinnitettävä suurempi huomio. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin, oppimiseen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Erityisesti leikki on tärkeää, sillä se on luovuuden ja oppimisen kulmakivi. Tarvitaan enemmän kuin lepo, ruoka ja ulkoilu. Näin pieniä lapsia ei tarvitsisi enää kuljettaa iltaisin erilaisiin harrastuksiinkaan.

Kaikille yli 3-vuotiaille tulisi tarjota ilmaista pedagogista varhaiskasvatusta arkisin neljän tunnin ajan. Maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäksi vanhemmilla olisi mahdollisuus työn tai opiskelun vaatiessa lisäksi lasten päivähoitoon, josta laskutettaisiin käytön mukaan.

Lakiin tulee saada säädös myös ryhmäkoosta ja sille katto. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei liene mahdollista muuttaa aikuisten ja lasten suhdelukua, jonka mukaan yhtä aikuista kohden saa olla neljä alle kolmevuotiasta ja seitsemän yli kolmevuotiasta. Ryhmäkokokatoksi pitäisi kuitenkin määrittää alle kolmevuotiaiden osalta 12 lasta ja yli kolmevuotiaiden osalta 21 lasta.

Tärkein tae laadukkaalle varhaiskasvatukselle on korkeasti koulutettu ja osaava henkilöstö. Lastentarhanopettajien koulutus antaa valmiudet toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, musiikki-, taide-, elämys-, liikunta- ja käsityökasvatusta. Ammattipedagogi ymmärtää, mitä on laadukas leikki ja miten sille luodaan puitteet. Hän huomaa myös oppimisvaikeudet ja vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sillä ne näkyvät jo 3-4 -vuotiaana.

Kansainvälisten suositusten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöstä lastentarhanopettajien osuuden pitäisi olla vähintään puolet. Suomessa heitä on enää noin kolmannes.  Lastentarhanopettajana voi toimia yliopistokoulutuksen saaneen kasvatustieteen kandidaatin ohella myös ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkinnon suorittanut. Tästä huolimatta lastentarhanopettajista on kova pula eikä lastentarhanopettajakoulutusta ole ollut riittävästi tarjolla. Koulutuspaikkoja tuleekin lisätä. Olisi hyvä, että jatkossa vähintään yhdellä päiväkotiryhmän kolmesta aikuisesta olisi tuo yliopistotutkinto, samoin päiväkodin johtajalla. Tämä vaikuttanee tuleviin Pisa-tuloksiimmekin.