SDP:n Eloranta: Kynttilä pois koulutuksen vakan alta

Tiedote

Julkaisuvapaa 31.10.

SDP:n kansanedustajan ja sivistysvaliokunnan jäsenen Eeva-Johanna Elorannan mukaan osaaminen on tulevaisuuden kasvun avainsana.

– Meidän pitää pystyä yhä paremmin hyödyntämään osaamistamme kanavoimalla se koulutusvientiin. Korkeatasoiseen koulutukseemme liittyy monia mahdollisuuksia koulutuksen tuotteistamiseen esimerkiksi tutkintojen, oppimateriaalien tai vaikkapa koulurakentamisen suhteen, Eloranta toteaa.

Yhteistyön tekeminen sellaisten tahojen kanssa, jotka ottavat maksua koulutuksesta, ei tällä hetkellä ole mahdollista.

– Lainsäädäntöömme tarvitaankin muutoksia, jotta koulutuksen myyminen ja samalla yhteistyö muiden maiden kanssa on mahdollista, koska kysyntää ja mahdollisuuksia on. Tällä hetkellä edes yhteistyön tekeminen ei ole mahdollista sellaisten tahojen kanssa, jotka perivät maksua koulutuksesta, Eloranta pahoittelee.

– On selvää, että tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla jatkossakin maksutonta, sillä se on perusta koulutukselliselle tasa-arvolle siten, että jokaisella on mahdollisuus vaikkapa korkeakoulututkinnon suorittamiseen omasta taustastaan huolimatta. Tästä ei tule tinkiä. Koulutusvienti ei saa heikentää varsinaisten tutkinto-opiskelijoiden asemaa tai asettaa paineita tutkinto-opiskelun maksullisuudelle, Eloranta painottaa.

-EU/ETA maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksuja sitä vastoin pitäisi harkita, hän jatkaa.

Tällä hetkellä Suomessa toimii jo useita maksullisia korkeakouluja, kuten Estonian Business School, joka tarjoaa korkeakoulutusta maksua vastaan.

– Onko oikeudenmukaista tai edes järkevää, että ulkomaiset korkeakoulut voivat myydä tutkintoon johtavaa koulutusta Suomessa, mutta  kotimaisilla korkeakouluilla ei samaa mahdollisuutta kuitenkaan ole, Eloranta kysyy.

– Suomessa voisi jatkossakin toimia nykyisen laajuinen maksuton eri tutkintoihin johtava järjestelmä. Tämän lisäksi oppilaitokset voisivat myös myydä palveluitaan ulkomaille, yrityksille ja miksei myös Suomen kansalaisille, jotka haluaisivat vaikkapa toisen tutkinnon tai jotka eivät millään pääse toivomalleen koulutusalalle sisään vuosien yrittämisestä huolimatta, Eloranta pohtii.

Koulutusmyynnin tuomalle lisäresurssille olisi paljon tarvetta mm. korkeakouluissa tänä päivänä, kun niukkuutta joudutaan jakamaan. Tuloja voitaisiin käyttää vaikkapa koulutuksen laadun parantamiseen ja tutkimukseen.

– Hyvin toteutettuna korkeakoulujen taloudellinen toiminta voisi monipuolistaa ja parantaa kotimaisia tutkintoja, lisätä oppilaitosten osaamista ja toimia yhtenä elementtinä korkeakoulutuksen kansainvälistymisen edistämisessä, Eloranta muistuttaa.