Vanhusten henkilöstömitoituslaki vihdoin totta

Ainakin viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana on vanhustenhoivaan liittyviä vakavia puutteita ja ongelmia tullut paljon esiin ja asiasta on käyty paljon keskustelua. Ongelmana on nähty etenkin hoitohenkilökunnan määrä. On tullut selväksi, että pelkät suositukset henkilökunnan määrästä, eivät enää riittävällä tavalla turvaa vanhustenhoivan laatua.

Onkin hatunnoston paikka, että koronakriisistä huolimatta tämä pitkään odotettu, merkittävä ja historiallinen parannus eli henkilöstömitoitusta laitoshoidossa ja palveluasumisen ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa koskeva laki on vihdoin hyväksytty eduskunnassa. Laki astuu voimaan porrastetusti siten, että tämän vuoden lokakuusta alkaen mitoitus on 0,5. Vuoden 2021 alusta 0,55 ja vuonna 2022 0,6 välitöntä hoitotyötä tekevää henkilöä asiakasta kohden. Henkilöstömitoituksen 0,7 taso saavutetaan huhtikuussa vuonna 2023.

Laki säädettiin, jotta iäkkäiden henkilöiden tehostettu ja pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa laadukkaana eli sellaisena, että ikääntyvän mielekäs elämänlaatu mahdollistuu. Sitova henkilöstömitoitus turvaa ennen kaikkea ikäihmisten perustuslaillista oikeutta välttämättömään huolenpitoon. Samalla tavoitellaan parempaa asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Kun hoitajia saadaan lisää työvuoroon, mahdollistaa se paremmin hoitotyön tekemisen. Kun välillistä työtä eli tukipalveluja tekevien panosta ei lasketa mitoitukseen, voidaan varmistaa, että hoitajat voivat keskittyä nimenomaan hoitotyöhön. Tämä vaikuttaa myönteisesti alan työoloihin, työturvallisuuteen ja mahdollisuuteen tehdä työtä ammattimaisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Toivottavasti alan houkuttelevuus samalla lisääntyy ja saamme riittävästi hoitoalan ammattilaisia vanhustyöhön. Lakimuutos on siis tärkeä viesti myös alan työntekijöille ja heidän jaksamiselleen. On myös hyvä, että lain myötä hoidon tarvetta arvioidaan jatkossa yhtenäisellä mittaristolla. Tämä takaa oikeudet palveluihin nykyistä yhdenvertaisemmin ja takaa paremmat edellytykset koko palvelujärjestelmän kehittämiseen.

Työtä parempien vanhuspalveluiden puolesta tulee jatkaa määrätietoisesti. On tärkeää käynnistää uudistamisen toinen vaihe kotiin vietävien palveluiden ja omaishoidon kehittämisellä. Tarvitsemme myös palveluasumiseen oikeudenmukaisen asiakasmaksu-uudistuksen. Vanhusten oikeus ulkoiluun tulisi myös turvata.

Jokainen ihminen ikään katsomatta on oikeutettu hyvään elämään. Henkilöstömitoituksen säätäminen lailla on iso harppaus kohti yhdenvertaisempaa, tasa-arvoisempaa ja inhimillisempää yhteiskuntaa. Vanhustenhoidossa esiin nousseet epäkohdat ovat inhimillinen tragedia ja voimme nyt iloita siitä, että niiden poistamiseksi ja olojen parantamiseksi on vihdoin tehty konkreettisia toimia. Ikäihmisemme ansaitsevat tämän uudistuksen.

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, sd

Julkaistu lyhennettynä Turkulaisessa