Vappupuhe Piikkiössä 1.5.2012

Hyvät toverit,

Olemme tänään saaneet viettää kansainvälistä työn juhlaa ja vappua aurinkoisissa, joskin vähän tuulisissa merkeissä. Demokratiaa ja maailmanlaajuista työväenliikettä kannattaa juhlia, sillä sosialidemokratia on maailman suurin vaihtoehtoliike. Olemme solidaarisuusliike, joka haluaa murtaa huono-osaisuuden kierteen sekä Suomessa että muualla. Yli sadan vuoden kypsässä iässä oleva sosialidemokraattinen puolue on jatkossakin keskeinen tekijä uudistuvassa Suomessa.

Sosialidemokratia on aina edustanut turvallista muutosta. Järkeä ja tunnetta. Työtä ja oikeudenmukaisuutta.

Elämme tänään harvinaisen tärkeää aikaa nimenomaan vapun perimmäisen sanoman kannalta. Suomalaisen työn puolustajia tarvitaan tänään ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Työn ja oikeudenmukaisuuden kevät

Muutama viikko sitten hallituksen kehysriihessä tehtiin päätöksiä maan talouden vakauttamiseksi. Velaksi emme voi elää, sen on Kreikan tie näyttänyt.

Suomessa talouden vakauttamista ohjaa nyt päätösten oikeudenmukaisuus.  Tästä kiitokset kuuluvat SDP:n viime vaalien äänestäjille. Vaaleissa Työn ja Oikeudenmukaisuuden linjamme sai hyvän kannatuksen ja Suomen suunta on nyt käännetty parempaan päin.

Sosialidemokraatit torjuivat talouden vakautuksessa Kokoomuksen vaatimat 5 miljardin euron leikkaukset. Pysyvien vakautustoimien määrä jää  2,8 miljardiin euroon. Tästä suurin osa on veronkorotuksia. Menosopeutus jäi paljon kokoomuksen vaatimaa pienemmäksi. Oikeudenmukaisuus voitti.

Suurin osa veronkorotuksista kohdistuu progressiivisiin eli maksukyvyn mukaan määräytyviin veroihin. Tämä on oikea veropäätös tilanteessa, jossa valtion tulot eivät riitä menojen kattamiseen.

Solidaarisuusverot kiristävät yli 100 000 euroa tienaavien ja yli miljoonan euron perintöjä saavien verotusta. Tämä tuo lisää oikeudenmukaisuutta verotukseen. Ihmisten väliset tuloerot tulevat nyt kaventumaan.

Oikeudenmukaista on myös se, että sosiaaliturva jätettiin menosopeutuksen ulkopuolelle. Näistä parhaimpana asiana voidaan pitää työmarkkinatuen aviopuolison tuloista riippuvan tarveharkinnan poistamista. Ensi vuoden alusta aviopuolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatuen saamiseen.

Hallitus on myös varautunut pienituloisten ihmisten osalta oikeistopuolueiden haluamaan arvonlisäveron korotukseen. Nyt sosiaalietuuksiin tehdään indeksikorotukset etukäteen ja pienituloisten verotusta kevennetään.

Sosialidemokraattien työn ja oikeudenmukaisuuden linja piti läpi vakausneuvotteluiden. Tulos näyttää Suomelle tietä ulos jokapäiväisestä lisävelan ottamisesta.

Mitä lupaamme, lupaamme sen tosissaan. Emme jatkossakaan lupaa parempaa lupauksen vuoksi, vaan ahkeroimme ja haluamme aikaansaada asioita kansan hyödyksi. Se on vastuullista Suomen kansan – suomalaisten asioiden hoitamista.

Kohtuullisuus on palautettava kunniaan

Kohtuullisuus on ollut perinteisiä suomalaisia arvoja. Meillä ollaan oltu terveellä tavalla nöyriä ja samalla kovin työteliäitä.  Keskinäinen luottamus on tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ollut vahvaa, kun on puhallettu yhteen hiileen. Yhteisvastuun tunne on ollut vahva, kun tavoite pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta on ollut kirkkaana mielessämme.

Ahne kapitalismi on kuitenkin onnistunut nakertamaan tätä kestävää pohjaa. Oman edun tavoittelu, läpinäkymättömyys, suoranainen ahneus ja väärinkäytökset ovat vallanneet alaa. Raha ensin ja ihminen vasta sen jälkeen -ajattelu on vahvistunut. Yksilön asema on heikentynyt, kun nämä yksilön oikeuksia puheissaan kertaavat voimat ovat jyllänneet.

Nyt ilmassa on kuitenkin vahvasti muutoksen tuulia. Finanssikriisi ajoi karille globaalin ahneen kapitalismin. Nyt sääntelyä lisätään ja talousjärjestelmää reivataan oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tässä tärkeässä osassa on rahoitusmarkkinavero, jota Suomen ja Euroopan demarit ovat jo vuosia vahvasti ajaneet.

Kotimaassakin kuprut ovat alkaneet puhjeta. Palkitsemisjärjestelmien kohtuuttomuuksien paljastuminen on läpivalaissut murheellista ahneutta yhteiskunnan ylimmillä portailla. Hyvä veli -verkosto on jakanut mannaa toisilleen. Kaikki on tapahtunut salassa. Enää työn hedelmiä ei ole jaettu tasaisesti, vaan toiset ovat olleet paljon toisia tasa-arvoisempia.

Miten voi olla että, työntekijä saa palkkansa työstä, mutta johtaja sen vastaanottamisesta, työpaikalle saapumisesta, itse työstä, pysymisestä työssä ja vielä lähtemisestäkin? Tämä ei totta vieköön ole oikein, eikä oikeudenmukaista.

Nyt tarvitaan moraalinen ryhtiliike. Meidän sosialidemokraattien on palautettava kohtuus jälleen sen ansaitsemaan kunniaan. Kukaan muu ei sitä puolestamme tee.

Tämä työ on jo onneksi jo aloitettu katsomalla valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelyt kuntoon.

Kehysratkaisun myötä vaurain väestö kantaa oikeutetusti jatkossa suuremman taakan talouden tervehdyttämisestä. Me kiristämme sekä suurituloisimpien verotusta, suurperintöjen verotusta että tuomme suureläkkeiden verotuksen myös samalle tasolle työtulojen verotuksen kanssa.

Kestävien arvojen varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Kohtuullisuus, jos mikä on sellainen.

Demarit palauttivat sopimisen kulttuurin

Suomen vahvuus on pitkään ollut sopimisen kulttuurimme. On ollut kiistatta pienen kansakunnan edun mukaista puhaltaa yhteen hiileen.

Elinkeinoelämän tahdosta tupoja ei vuoden 2007 jälkeen ole enää tehty. Porvarihallitusta tämä ideologinen linja ei haitannut, vaan päinvastoin: pääministeri Vanhanen vallan innostui järjestöjä täysin kuulematta visioimaan aikanaan Rukan hangilla eläkeiän pakkonoston.

SDP:n noustua työn ja oikeudenmukaisuuden tunnuksin tehdyllä vaalikampanjalla takaisin hallitukseen parantuivat yhteistyön edellytykset välittömästi. Tästä on jo vuoden ikäisen hallituksen aikana lukuisia hyviä esimerkkejä.

Ensin työmarkkinajärjestöt sopivat raamituposta, joka loi vakaan ja ennakoitavan  kahden vuoden näkymän yrityksille ja turvatun tulevaisuusnäkymän tilipussin karttumisen muodossa työntekijälle.

Tuoreempi esimerkki on järjestöjen sopima työurasopimus, joka pidentää työuria elinkeinoelämän laskemana reilulla vuodella. Tämä tuo tuntuvaa helpotusta myös niin sanottuun julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

Työ ja oikeudenmukaisuus vaativat tekoja. Yhdessä vastuullisten työmarkkinajärjestöjen kanssa hallitus on jo alkutaipaleellaan kyennyt tekemään vaativia ratkaisuja. Ratkaisuja, joiden johdosta tulevaisuus on meille kaikille parempi. 

Työ, oikeudenmukaisuus ja reiluus kuntalaisen arjessa

Ensi syksynä käydään kunnallisvaalit. Kuntavaaleissa työ, oikeudenmukaisuus ja reiluus näkyvät arjen asioiden kautta. Oman lapsen päivähoidon laatu, lähikoulu, ihmisarvoiset vanhusten palvelut terveyskeskuspäivystykseen pääsy ovat asukkaille niitä tärkeimpiä asioita.

Tulevissa kunnallisvaaleissa puhutaan palveluiden laadusta, saatavuudesta, mutta myös niiden hinnasta ja järjestämistavoista. On tärkeää saada palvelut silloin, kun niitä tarvitsee. On myös tärkeää, että ne ovat laadukkaita. Samalla niiden pitää olla veronmaksajalle myös hinnaltaan kohtuulliset tuottaa.

Me sosialidemokraatit olemme perinteisesti puolustaneet julkista palvelutuotantoa. Niin teemme nytkin.  Julkiset palvelut pitävät yhteiskunnan eheänä, tukevat elinkeinoelämää ja työllisyyttä, estävät syrjäytymistä sekä tuovat turvallisuutta. Pääosa palveluista tuotetaan kuntien toimesta. Näin pitää olla myös jatkossa. Näin kunta ei ajaudu täysin markkinoiden armoille, palveluyksiköt voivat kehittää osaamistaan ja veronmaksajista ei tehdä pääoman tuloautomaattia.

Euroopan velkakriisi

Eurooppaa on koetellut vuodesta 2010 lähtien velkakriisi. Suomi on osana euroaluetta vastannut osaltaan kriisiin jo vuonna 2010. Tuolloin SDP ei ollut hallituksessa, kun Kreikalle päätettiin antaa vastikkeetonta tukea. Nyt kun olemme hallituksessa, olemme korjanneet Suomen linjaa. Veronmaksajan etu otetaan paremmin huomioon.

Suomi on osa eurooppalaista ja kansainvälistä taloutta. Olemme halunneet padota eurooppalaista talouskriisiä, jotta Suomea ei kohtaisi lama ja työttömyys. Naapurin liiteri on nyt tulessa. Emme ole lähteneet sammutustöihin vain solidaarisuudesta ja naapurirakkaudesta. Tavoitteena on pelastaa oma mökki palolta. Kriisimaiden kaatuminen voi aloittaa Euroopassa talouden syöksykierteen, siis myös meillä Suomessa.

Suomelle tämä voisi tarkoittaa 1990-luvun lamaa syvempää talouden taantumaa ja ankarampaa työttömyyttä. Syvä lama voisi tarkoittaa käytännössä hyvinvointivaltion loppua. Siksi olemme halunneet olla mukana rakentamassa palomuuria Eurooppaan. Siksi olemme olleet pysäyttämässä totaalisen kriisimaiden romahtamisen. Emme kuitenkaan tee tätä enää millä tahansa ehdoilla kuten edellisen hallituksen aikana, silloin myönnettiin Kreikan ensimmäinen tukipaketti. Lainaa meni Kreikkaan ilman vakuuksia.

Nyt SDP:n noustua hallitukseen tukipolitiikka on tiukentunut. Tämä tarkoittaa kolmea asiaa. Valtiovarainministeri Urpilaisen johdolla tuellemme on neuvoteltu vakuudet. Jos takauksemme menevät maksuun, vakuudet tarkoittavat että rahat tulevat kuitenkin Suomeen takaisin.

Toisena tärkeänä asiana linjan korjaamisessa on, että yksityiset sijoittajat eivät pääse kuin koira veräjästä. Ne joutuvat kantamaan tappioita Kreikka-keinotteluistaan.

Kolmanneksi, kansainvälisen valuuttarahaston osallistumiselle on luotu paremmat edellytykset.

Nyt kun tämä laastari Kreikalle ja palomuuri Euroopalle on saatu paikalleen, on syytä miettiä kauaskantoisempaa kysymystä: mistä Kreikan kriisi johtuu ja miten vastaavat voidaan välttää? Syitä on monia. Vähäisin ei ole kriisimaissa tehdyt virheet.

Toinen syy löytyy rahoitusmarkkinoilta. Kreikalle tuputettiin lainaa alhaisemmalla korolla, kuin valtion maksukyky olisi edellyttänyt. Rahoitusmarkkinoilla on vallinnut villin lännen meininki: sääntöjä ei juuri ole. Jokainen toimija pyrkii maksimoimaan omia voittojaan. Kukaan ei ole katsonut sen perään, että markkinat kokonaisuutena palvelevat kansantalouksia, palkansaajia ja tavallisia ihmisiä. Suomen, Euroopan ja laajemmin maailman palkansaajat ja tavalliset perheet tarvitsevat rengikseen eettisemmän markkinatalouden.

Tässäkään emme jää tuleen makaamaan. Olemme vaatineet niin Suomessa kuin Euroopanlaajuisestikin rahoitusmarkkinaveroa. Vaadimme vähäisempään keinotteluun johtavaa sääntelyä. Vaadimme parempaa valvontaa rahoitusmarkkinoille.  Vaadimme markkinataloudelta palvelua, emme halua alistua sen pompoteltavaksi. Markkinataloudesta on tehtävä vakaa ja sen on palveltava tavallista ihmistä.

Talous on ihmistä varten eikä ihminen taloutta varten. 

Nuorten yhteiskuntatakuu

Sosialidemokraatit ovat vuosikymmeniä tavoitelleet yhteiskuntaa, jossa koko ikäluokka saa koulutuksen ja myös työllistyy koulutuksen jälkeen. Näin me olemme tavoitelleet pohjoismaisen hyvinvointivaltion mahdollistavaa korkeaa työllisyyttä, mutta myös yhteiskuntaa, jossa jokainen voi löytää itselleen sijan ja elämänuran.

Syrjään jääminen koulutuksesta ja työstä tarkoittaa kovin usein syrjään jäämistä yhteiskunnasta. Kaikkeen tähän, koulutuksen puutteeseen ja työllistymiseen yhteiskuntatakuu pyrkii puuttumaan. Työ ei ole alkanut yhteiskuntatakuusta eikä se saa päättyä yhteiskuntatakuuseen, mutta takuu on tärkeä askel lähemmäksi tätä tavoitetta.

Viime kesän hallitusneuvotteluissa tämä pitkäaikainen tavoite, laaja nuorten yhteiskuntatakuu, saatiin nostettua hallituksen kärkihankkeiden joukkoon. Takuu tulee voimaan ensi vuonna ja sen valmistelu on jo hyvässä vauhdissa.

Yhteiskuntatakuun hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta.

Nuorten työttömyys on noussut suureksi kysymykseksi koko Euroopalle. Eteläisessä Euroopassa luvut ovat hälyttäviä ja koko mantereella huoli miljoonien nuorten työttömyydestä liittyy koko maanosan tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja vakauteen.

Suomessa tilanne ei tulehtunut yhtä pahaksi. Meilläkin työsarkaa kuitenkin riittää ja nuorisotyöttömyys kävi korkeimmillaan hieman yli 20 prosentissa vuonna 2009.

Käynnissä ovat samalla talkoot pohjoismaisen mallimme turvaamiseksi. Vain pidentämällä työuria ja nostamalla työllisyysastetta voidaan hyvinvointivaltion rahoitus turvata. Tässä koulutuksella on ratkaiseva merkitys. Pelkän peruskoulun varassa olevilla tytöillä työura jää noin 22 vuoden pituiseksi, pojilla 26 vuoteen. Toisen asteen koulutuksen suorittaminen pidentää työuraa keskimäärin noin kuudella vuodella.

Tehtävänämme onkin varmistaa, että jokainen nuori pääsee opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Nyt lähes joka kymmenes nuori jää yhä ilman paikkaa peruskoulun jälkeen ja joka seitsemäs ilman toisen asteen tutkintoa.

Hallitus on luvannut taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tämän saavuttamiseksi aloituspaikkoja lisätään suhteessa ikäluokkaan ja paikat kohdennetaan nykyistä paremmin alueille, joilla koulutustarjonta on ollut vähäistä kysyntään nähden. Lisäksi toisen asteen opiskelijavalinta uudistetaan siten, että ilman toisen asteen opiskelupaikkaa olevat asetetaan valinnassa etusijalle.

Samalla vahvistetaan koulutusta niille nuorille, jotka ovat aiempina vuosina jääneet ilman koulutusta. Ulkopuolelle putoaminen ja keskeyttämiset ovat johtaneet siihen, että Suomessa on 110 000 alle 30-vuotiasta vailla toisen asteen tutkintoa. Heistä 70 000 on miehiä. Tähän ryhmään hallitus suuntaa erillisen nuorten aikuisten osaamisohjelman, josta päätettiin kehysriihen yhteydessä.

Koulutuksen rinnalla toinen avain on nuorille mahdollisten työpaikkojen lisääminen. Tätä varten SDP peräänkuuluttaa laajaa yhteistyötä, jonka kautta työmarkkinajärjestöt pääsisivät sopimukseen niistä pelisäännöistä, joilla nuoria työllistetään tulevaisuudessa.

Ensimmäisen työn, työharjoittelun tai kesätyön saamisen kynnystä tulisi madaltaa laajalla keinovalikoimalla. Valtio tukee osaltaan nuorten työllistymistä nuorille suunnatulla sanssikortilla, jonka avulla työantaja saa 650 euroa kuukaudessa tukea nuoren palkkaan. Selvityksien valossa sanssikortti helpottaa tuntuvasti tärkeän ensimmäisen työpaikan saantia.

Yhteiskuntatakuun toteutuminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Meillä ei ole käsissämme vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen kestävyysvaje, kun puhutaan nuorten syrjäytymisestä. Nuorisotakuussa on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. 1990- laman suurimmaksi erehdykseksi on usein nimetty nuorten unohtaminen. Historian ei antaa tässä suhteessa toistaa itseään. On kansallisten talkoiden paikka. Ministeri Ihalainen kehotti puoliltapäivin Turussa pitämässään vappupuheessa kaikkia kuntia perustamaan oman työryhmän yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Tähän toiveeseen on helppoa yhtyä.

Hyvät toverit,

Hauskaa vappua ja hyvää kevättä teille kaikille. Toivon teille myös tarmokasta valmistautumista syksyn kuntavaaleihin. Viimeisimpien galluplukujen yli 19 prosentin kannatuksesta ja selkeästä Suomen toiseksi suurimman puolueen asemasta vaalitaistoon on nyt mukava lähteä.