Vastuullisuutta tukiasemien sijoitteluun

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

Julkaistu Turun Sanomissa 16.1.14

TS uutisoi (7.1.2014), että Kastun koulun katolle on rakennettu kaupungin päätöksen vastainen matkapuhelintukiasema. Turun tilaliikelaitoksen johtokunta on esimerkillisesti linjannut, että uusia tukiasemia ei enää perustettaisi koulujen yhteyteen. Perusteluna on varovaisuusperiaate, jonka mukaan etenkin lasten turhaa altistamista säteilylle tulee välttää.

Turun kasvatus- ja opetusviraston suunnittelupäällikkö Tapio Alapaattikoski tarkensi kuitenkin (TS 11.1.2014), että päätös koskee ainoastaan alakouluja ja päiväkoteja. Kastun koulua käyvät kuitenkin vuosiluokat 5-9, joten mukana on myös alakouluikäisiä lapsia. Lisäksi lasten kasvu ei suinkaan pääty ennen yläkoulua, vaan esimerkiksi aivot kehittyvät yli 20-vuotiaaksi asti.

TS:n artikkelissa kerrottiin, että Säteilyturvakeskuksen (Stuk) mukaan tukiasemista ei ole vaaraa. Tämä käsitys perustuu kuitenkin ainoastaan nykyisiin raja-arvoihin, joita ei ole laadittu lapsia ja pitkäaikaista altistusta silmällä pitäen. Stuk itse ei juurikaan rajoita tukiasemien sijoittelua, eikä myöskään valvo niiden tehoa. Stuk on myös lopettanut oman radiotaajuisen säteilyn laboratorionsa, ja sen asiantuntemus tällä alueella ohenee.

TS:n jutun mukaan näyttöä säteilyn terveyshaitoista ei olisi. Kuitenkin Maailman terveysjärjestö (WHO) luokitteli tukiasemien lähettämän radiotaajuisen säteilyn vuonna 2011 potentiaalisesti syöpävaaralliseksi, ja myös Stuk on vuonna 2009 suositellut lasten kännykänkäytön rajoittamista. Euroopan parlamentti päätti niin ikään vuonna 2009, että koulut tulee pitää tietyn etäisyyden päässä tukiasemista. Ison-Britannian hallitukselle vuonna 2000 tehdyn selvityksen mukaan huomioon olisi otettava sekin, ettei lähettimen pääkeila osu koulun alueelle. Nämä linjaukset eivät tule tyhjästä, vaan perustuvat nimenomaan tutkimuksissa havaittuihin varoitusmerkkeihin.

Jutussa tuotiin myös esiin kännyköiden tärkeys turvallisuuden kannalta. Voidaan kysyä, kuinka järkevää oli luopua lankapuhelimista. Kuuluvuusongelmia on raportoitu muissakin virastoissa kännyköihin siirtymisen jälkeen. Myös myrskyt ja sähkökatkot ovat osoittaneet, että turvallisuutta ei kannata rakentaa kännyköiden ja niiden edellyttämien tukiasemien varaan.

Tilapalvelujen johtaja Martti Kuitusen mukaan kaupunki on puun ja kuoren välissä, koska kännyköiden toimivuus on taattava. Todellisuudessa kuuluvuus voidaan varmistaa varsin pienillä kenttävoimakkuuksilla ilman, että tukiasemia tarvitaan koulujen saatikka päiväkotien läheisyydessä. Vastuullinen politiikka edellyttää pelisääntöjä tukiasemien sijoitteluun, ja että niistä pidetään kiinni.

 

Henrik Elonheimo, OTT, dosentti, tutkija
Eeva-Johanna Eloranta, FM, VTM, kansanedustaja
Marjukka Hagström, OTM, VTM, projektipäällikkö, tutkija

Hanna Nurminen, FK, toiminnanjohtaja

Vastaa