Entisaikojen vuosikymmenten pituiset työurat samassa työpaikassa ovat nykyään harvinaisia ja monet meistä voivat vain unelmoida vakituisesta työpaikasta. Yhä useampi joutuu tyytymään pätkä- ja silpputöihin ja jopa odottelemaan mahdollista kutsua työpaikalleen nollatuntisopimuksella. Joidenkin elämäntilanteeseen työn pätkittäisyys sopii ja monille se on tie pysyvään työhön. Usein epävarmuus toimeentulosta tuo kuitenkin mukanaan turvattomuuden tunteen. Emme saa nostaa käsiämme pystyyn työelämän sirpaleisuuden edessä. Työmarkkinoita ja yhteiskunnan turvaverkkoja pitää kehittää vastaamaan maailman muutosta. Vakituinen työ tuo elämään suunnitelmallisuutta ja vakautta.
Vuosien kokemuksella ihminen kehittyy työssään ja hänen osaamisestaan voi tulla yritykselle korvaamaton resurssi. Energia menee työn tekemiseen eikä sen pohtimiseen mistä löytyy seuraava työpätkä. Maailma muuttuu ja työelämä sen mukana. Vakituinen työpaikka ja sen vakituinen tekijä on yhä kuitenkin suuri voimavara niin työntekijälle kuin työnantajalle.
Onneksi on sellaisiakin työnantajia, jotka ovat tämän ymmärtäneet. Vierailin Uusikaupunkilaisessa Kalaset Oy:ssä, jossa käytiin muutama vuosi sitten kahdeksan minuutin yt-neuvottelut. Vuosia yrityksessä työskennelleet saivat palkallista lomaa ja näin irtisanomisilta sekä lomautuksilta kausivaihtelun takia vältyttiin. Yritys halusi tällä tavoin pitää kiinni osaavasta henkilöstöstään. ”Työntekijöiden kannalta on mielekkäämpää maalata mökkiä kuin tehdä täytehommia tehtaalla”, totesi yrityksen omistaja. Ei olekaan ihme, että tässä yrityksessä työntekijät viihtyvät. Toivottavasti yhä useammat työnantajat alkavat ymmärtää mikä aarre tyytyväinen työntekijä yritykselle on.
Kulmakunta 4.2.2015
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.