Vanhuspalvelulaki: Puntin nostolla sopan keittoon

Uuteen ikälakiluonnokseen esitetään henkilöstönormien sijasta riittävää määrää tarpeellista asiantuntemusta iäkkäistä huolehtimiseksi. Uuden lain myötä jokaisessa kunnassa pitää olla nimenomaan vanhusalan erikoisosaamista eli mm. gerontologisen hoito- ja sosiaalityön sekä gerontologian, kuntoutuksen ja turvallisen lääkehoidon osaamista, jota tämän asti läheskään kaikissa kunnissa ei ole ollut. Lakiin toivottiin lausuntokierroksen perusteella henkilöstönormeja ympärivuorokautisen hoivan osalta. Lakiehdotus on kuitenkin pelkkää henkilöstönormia tiukempi henkilöstön sääntelyn osalta. Henkilöstönormeja on hankala määritellä, koska potilaat ovat kaikki erilaisia ja vaativat erilaisen määrän apua.

Ennaltaehkäisyä ja laadukasta hoivaa

”Tässä minä vaan punttia nostelen. Saan voimaa käsin, jotta jaksan soppani keittää. Kotihuushollini teen omilla voimilla.” Näin kertoi 90-vuotias Edla Pakarinen (TS 20.4.2012) ja kiteytti sanonnallaan uuden vanhuspalvelulain tavoitteen. Uusi laki tavoittelee sitä, että vanhukset pystyvät asumaan mahdollisimman pitkään kotona tai kodinomaisesti, toki kuitenkin niin, että laitoshoito on mahdollista silloin kun ihmisarvoinen elämä kotona ei enää ole mahdollista. Jos nyt oltaisiin asettamassa henkilöstönormit juuri tälle ympärivuorokautiselle hoivalle, niin kuin tarkoitus alun perin oli, tulisi se vääristämään palveluiden kohdentamista pois ennaltaehkäisevästä päästä. Myös tuoreiden tutkimustietojen mukaan henkilöstön määrä ei korreloi palvelun laadun kanssa. Tärkeintä onkin kiinnittää huomio johtamiseen, töiden organisointiin, henkilöstön juuri oikeanlaiseen osaamiseen ja asenteisiin. Lakiehdotuksessa on onneksi myös olemassa ns. perälauta eli asetuksenanto-oikeus, jota voidaan käyttää mikäli vaikkapa henkilöstön määrän tai laadun suhteen on kunnissa jatkossa ongelmia.

Vanhuus ei ole sidoksissa ikään

Merkittävä parannus verrattuna aikaisempaan lakiehdotukseen on myös sen ulottaminen koskemaan kaikkia vanhuseläkeikäikäisiä aiemman 75-vuoden rajan sijasta. Mikäli ikääntymisen aiheuttamat sairaudet ovat alkaneet jo ennen tuota 63- vuoden ikää koskee laki silloin myös sitä nuorempia. Jokaiselle ikääntyneelle tulee nyt pyynnöstä laatia palvelutarpeen selvitys, palvelusuunnitelma, osoittaa oma vastuutyöntekijä ja antaa tarvittavat palvelut viipymättä tai viimeistään kolmen kuukauden kuluttua niiden myöntämisestä. Hienoa, eikö totta.

Vanhusneuvostoilla edunvalvontaa iäkkäille

Vanhusneuvoston perustaminen jokaiseen kuntaa tulee lain mukaan nyt pakolliseksi ja näin ollen myös ne 70 sumalaista kuntaa, joissa sitä ei vielä ole, joutuvat sen perustamaan. Ehdotuksen mukaan vanhusneuvosto tulee nyt ottaa myös mukaan kunnan eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan silloin kun asiat liittyvät ikääntyneisiin jollain tavalla. Vanhuspalveluiden valvontaa kansalaisten taholta helpottaa myös se, että kunnan on puolivuosittain ilmoitettava tiedot siitä missä ajassa iäkkäät palvelunsa saavat. Erilaisten hoitoyksiköiden tulee puolestaan laatia omavalvontasuunnitelma, jonka tulee olla julkisesti nähtävillä ja jonka laadinnassa mm. omaisten ja henkilöstön palaute tulee ottaa huomioon.

Satsausta koulutukseen 

Uusi laki tulee ottaa huomioon myös koulutuspolitiikassa. Hoitoalan koulutusmääriä ollaan jo lisäämässä, mutta vanhusten määrän ja palvelutarpeiden kasvaessa myös koulutuksen laatuun on puututtava; tarvitsemme lisää osaajia nimenomaan ikääntyneiden hoitoon ja hoivaan sekä näiden palveluiden suunnitteluun, mm. lain velvoittamia sosiaali- ja terveydenhuollon vastuutyöntekijöitä ja vanhuspalveluiden koordinoinnista vastaavia henkilöitä täytynee alkaa erikseen kouluttaa, jotta kunnat pystyvät uuden lain mukaisesti laajoista uusista tehtävistään huolehtimaan.

Hyvää vanhuutta ei rahassa mitata

Laki saataneen voimaan vuonna 2013 jonkinlaisen liukuman kautta, jotta kunnilla on aikaa siihen valmistautua. Lakiehdotuksen on arveltu olevan kallis toteuttaa. Ministeriön arvion mukaan se maksaa 100 M€, Kuntaliiton mukaan 200 M€. Valtion rahoitusta tätä varten on varattuna 72M€. Lisärahaa enemmän vaikuttaa kuitenkin uudenlainen ajattelu. Muutosvaihe tulee olemaan kunnissa raskas, mutta lopputuloksena saadaan aikaan parempaa ja vaikuttavampaa palvelua pienemmällä rahamäärällä tai toisaalta enemmän palvelua samalla rahalla. Tavoitteena on, että jokainen iäkäs henkilö voisi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi.