Koulua väärään aikaanko?

Viime aikoina on keskusteltu paljon koulujen arjesta. Kouluissa onkin tapahtumassa paljon muutoksia, joihin on hyvä varautua. Ensi vuonna ovat tulossa voimaan niin sanottu koulurauhalakipaketti sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvät uudistukset, joiden molempien tavoitteena on koulussa viihtymisen parantaminen. Yksi kestoaihe on myös koulujen alkamisajankohta. Silläkin on vaikutuksensa oppilaiden hyvinvointiin. Toiset haluaisivat myöhentää koulujen alkamisaikaa aamulla ja toisten mielestä kesälomien myöhentäminen yleiseurooppalaiseen malliin loppukesälle olisi perusteltua etenkin elinkeinoelämän ja matkailun näkökulmasta.

Aamulla ihana nukkua pidempään?

Varsinkin vanhemmat oppilaat toivoisivat koulun aamutuntien alkavan myöhemmin.Toive on ymmärrettävä etenkin teinien näkökulmasta, koska tämän ikäisillä on tunnetusti vaikeuksia herätä aamulla aikaisin kouluun. Ilmeisesti syynä ovat sekä ihan kehitykseen liittyvät tekijät, mutta toki myös tv:n katselu, pelaaminen ja somessa roikkuminen yömyöhään. Tutkijat ovatkin suositelleet, että koulujen alkamisaikataulu laitettaisiin uusiksi. Jo puolikin tuntia myöhemmin alkavat aamutunnit lisäisivät nuorten motivaatiota ja uniaikaa sekä vähentäisivät masennusoireita, joita on tänä päivänä erittäin monilla nuorilla. Puhumattakaan siitä, että teinien koulu alkaisi vasta yhdeksältä tai kymmeneltä.

Vilkkaat koululaiset aamuvirkkuja

Pienempien koululaisten osalta tilanne onkin toinen. Harvassa koulussa on olemassa aamukerhoja ja näin ollen yhdeksän tai kymmenen aamut ovat perheiden kannalta hankalia, jos eka- tai tokaluokkalainen joutuu pärjäilemään aamun tunnit yksin kotosalla. Pienemmillä lapsilla aamuherääminenkään harvemmin tuottaa vaikeuksia. Vanhempana toivoisikin, että mahdillisuuksien mukaan ihan pienet menisivät aina aikaisin kouluun ja isommat vähän myöhemmin. Pienet muutokset yhdessä koulujen ja perheiden kanssa sovittuna voivat kiistämättä lisätä niin pienten lasten kuin teini-ikäisten hyvinvointia ja ennen kaikkea helpottaa lasten, nuorten ja perheiden arkea.

Pitäisin silti tärkeänä, että isoja muutoksia varotaan. Koululaisten kesälomien siirtäminen eurooppalaiseen malliin heinä-elokuulle ei valitettavasti sellaisenaan sovi suomalaiseen opiskelun vuosikelloon vaikka nykymalli lieneekin maatalousyhteiskunnan perua. Jos kesälomien alkua myöhennettäisiin, siirtyisivät samalla koulun päättäjäiset, ylioppilaskirjoitukset ja sen myötä hakeutuminen yhteishaussa jatko-opintoihin tai pääsykokeisiin. Näiden ketjutus ei enää onnistuisikaan vanhaan malliin. Samalla kevätlukukaudesta tulisi paljon syyslukukautta pidempi ja samalla raskaampi. Näin ollen vanha malli lomien suhteen puolustanee edelleen paikkaansa.