Heikot signaalit ovat nykyhetkessä pilkahtelevia vihjauksia merkittävistä muutoksista, jotka ovat tulollaan yhteiskunnan eri elämänalueilla. Usein ne ovat jotakin outoa, vierasta tai häiritsevää, jota on vaikeaa pukea sanoiksi. Heikot signaalit on syytä tiedostaa hyvissä ajoin, jotta niihin voidaan puuttua ennen niiden muuttumista vahvoiksi signaaleiksi, täydeksi todellisuudeksi. Heikosta signaalista vahvaksi on huolestuttavan kovaa vauhtia muuttumassa suomalainen eriarvoisuuden kasvu.
Erot elinajanodotteessa kertoo eriarvoisuudesta
Siitä kertoo se, että suomalainen köyhä mies elää 12,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin rikas mies. Terveyserojen kasvu tuli esiin vastikään julkaistussa tutkimuksessa. Siitä selviää, että kuilu ylimmän ja alimman tuloryhmän välillä elinajanodotteessa on revähtänyt parissa vuosikymmenessä 35-vuotiailla miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. Hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi. Köyhimpien 35-vuotiaiden elinajan odote on naisilla 79,4 ja miehillä 69,5 vuotta. Tutkimus osoittaa, että juuri tuloilla on suurin vaikutus elinajanodotteeseen. Ammattiasemallakin on merkitystä, muttei niin suurta kuin tulotasolla. Lyhimmän elämän elävässä ryhmässä oli suuri edustus työttömillä ja perusturvan varassa olevilla.
Yksinäisyys, köyhyys ja huonot elintavat terveysriskejä
Voidaan kysyä onko heikko toimeentulo itsessään terveysriski, vai putoavatko sairaat ja vajaakuntoiset alimpaan tuloluokkaan siksi, etteivät yhteiskunnan turvaverkot mm. julkinen terveydenhuolto toimi kunnolla? Vai eikö köyhällä ole varaa terveyskuluihin tai eikö köyhän vaivoja oteta vakavasti? Jo ennestään on tiedetty, että hyvä koulutus, pysyvä työpaikka ja vakaa parisuhde ovat riittävän ja monipuolisen ravinnon sekä terveiden elintapojen ohella tekijöitä, jotka vaikuttavat elinajanodotteeseen. Juuri nämä usein puuttuvat köyhiltä. Yhden hengen talouksien osuus köyhistä on peräti 30 prosenttia eli parisuhteen puuttuminen on köyhyysriski. Työttömyyden lisäksi myös alkoholi tappaa tehokkaasti. Miehillä kolmannes ja naisilla neljännes erojen kasvusta johtuu alkoholin aiheuttamista sairauksista. Näin on käynyt Suomessa, vaikka suomalaisten alkoholinkulutus on eurooppalaisittain keskitasoista.
Alimmassa tuloviidenneksessä elinajanodotteen kasvu pysähtyi jo 1990-luvun alussa, samaan aikaan kun köyhyysaste alkoi nousta. Suomalaisten köyhyys onkin kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana. Köyhyysaste oli kuusi prosenttia vuonna 1993 ja vuonna 2009 se oli tuplaantunut 13 prosenttiin. Huolestuttavinta tulevaisuuden kannalta on se, että kaikkein suurin köyhien ryhmä on alle 35-vuotiaat, joiden osuus on jopa yli 40 prosenttia. Kun tähän lisätään se, että työikäisistä 600.000 on ilman koulutusta ja heistä 100.000 on 25-34 vuotiaita niin meidän on syytä todella olla huolissamme.
Mitä voimme tehdä?
Hallituksen toimin ollaan onneksi puuttumassa näihin ongelmiin nuorten yhteiskuntatakuun avulla eli takaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien asemaan on myös puututtu parantamalla tämän vuoden alusta perusturvaa sadalla eurolla kuukaudessa. Eriarvoisuuden kasvu voidaan torjua kun poliittista tahtoa riittää. Tällä saralla tekemistä vielä riittää, jotta signaalit saadaan sammutettua.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.