Kansanedustaja Annika Saarikko, kesk. maalasi synkkiä pilviä koulutuksen ylle (Vakka-Suomen Sanomat 28.11.2014). On totta, että toisen asteen koulutukseen kohdistuu rakenteellisia säästöjä yhteensä 260 miljoonaa euroa eikä niitä ole kiva tehdä. Pakon edessä kuitenkin ollaan, sillä julkiset menomme ovat tuloja noin 8-10 mrd euroa suuremmat ja velkaannumme koko ajan. Nykyhallitusta edeltänyt porvarihallitus, jossa Keskustakin oli mukana, eleli hyvänä aikana leväperäisesti ja velkaantui, vaikka olisi pitänyt säästää.
On kovin ikävää tehdä leikkauksia juuri koulutuksesta, mutta kestämätöntä on velkaantuminenkin, sillä lapsemme joutuvat nämä velat maksamaan. Julkisesta taloudesta kolme neljäsosaa kuluu sosiaali- ja terveyssektorille ja koulutusmenoihin. Sen takia myös näistä kaikkein tärkeimmistä asioista on ollut pakko leikata. Keskustapuolueen huoli suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta asettuu erikoisen valoon, kun katsoo heidän varjobudjettiaan, missä ainoa viittaus koulutukseen oli 75 miljoonan euron säästö korkeakoulujen pääomittamisesta.
Niukat eurot on parempi sijoittaa koulutuksen sisältöön kuin tyhjiin kouluseiniin. Harvaan asutulla seudulla on kuitenkin selvää, että koulutilatkin voivat olla vajaakäytössä. Tämä on perusteltua, koska lapsen ja nuoren pitää voida käydä koulua kohtuullisen matkan päässä kotoa ilman, että joutuu muuttamaan pois kotoa. Näilläkin alueilla voidaan kuitenkin miettiä enemmän yhteistyötä eri oppilaitosten, esimerkiksi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välillä siten, että samoja tiloja, samoja opettajia ja samaa hallintoa voidaan hyödyntää oppilaitosten kesken ja tällä tavoin saada säästöjä aikaiseksi opetustyön kärsimättä.
Suomen suuret kaupungit ovat lähes kaikki jo lukioverkkonsa tiivistäneet. Ammatillisen opetuksen järjestäjäverkon suhteen taas tekemistä riittää suurilla kaupunkiseuduillakin. Lukioverkon suhteen eniten on ehkä mietittävää keskisuurissa kaupungeissa, joissa saattaa edelleenkin olla vajaakäytössä olevia lukiota muutaman kilometrin päässä toisistaan. Opetuksen järjestäjät itse ovat parhaita asiantuntijoita verkkoaan miettimään. Opetusministeriö ei siis ole vähentämässä ammattikouluja ja lukioita vaan järjestäjäverkkoa, jotka tekevät itsenäisesti päätökset siitä, millainen oppilaitostarjonta alueella on. Tulee muistaa, että suuressa lukiossa etuna on laajempi kurssitarjonta, joka tarjoaa oppilaille enemmän mahdollisuuksia.
Nyt meidän tulee suunnata kaikki toimet uuden kasvun ja uusien työpaikkojen saamiseen, sillä jo yhden prosentin nousu työllisyysasteessa tuo kaksi miljardia euroa julkisen talouden kassaan. Työllisyysasteen noustessa voimme siis pikku hiljaa unohtaa kaikki ikävät säästöt. Toivottavasti myös Keskustapuolue näkee tilanteen samoin.
Vakka-Suomen Sanomat 16.12.2014
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.