Köyhän ja rikkaan eripituiset elinvuodet

Julkaistu Turkulaisessa 4.1.2012

Heikot signaalit ovat nykyhetkessä pilkahtelevia vihjauksia merkittävistä tulollaan olevista muutoksista. Heikot signaalit on syytä tiedostaa hyvissä ajoin, jotta niihin voidaan puuttua ennen niiden muuttumista täydeksi todellisuudeksi. Heikosta signaalista vahvaksi on huolestuttavan kovaa vauhtia muuttumassa suomalainen eriarvoisuuden kasvu.  

Suomalainen köyhä mies elää 12,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin rikas mies. Uuden tutkimuksen mukaan on kuilu ylimmän ja alimman tuloryhmän välillä elinajanodotteessa  revähtänyt parin vuosikymmenen aikana 35-vuotiailla miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. Hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi (köyhä 79,4) ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi (köyhä 69,5). Tutkimuksen mukaan juuri tuloilla on suurin vaikutus elinajanodotteeseen.  

Voidaan kysyä onko heikko toimeentulo terveysriski, vai putoavatko sairaat ja vajaakuntoiset alimpaan tuloluokkaan yhteiskunnan turvaverkkojen toimimattomuuden takia? Vai eikö köyhällä ole varaa terveyskuluihin? Jo ennestään on tiedetty, että hyvä koulutus, pysyvä työpaikka ja vakaa parisuhde ovat riittävän ja monipuolisen ravinnon sekä terveiden elintapojen ohella tekijöitä, jotka vaikuttavat elinajanodotteeseen. Juuri nämä usein puuttuvat köyhiltä. Alkoholillakin on osansa elinikään, sillä miehillä kolmannes ja naisilla neljännes eliniän erojen kasvusta johtuu juuri alkoholin aiheuttamista sairauksista.  

Alimmassa tuloviidenneksessä elinajanodotteen kasvu pysähtyi jo 1990-luvun alussa, samaan aikaan kun köyhyysaste alkoi nousta. Suomalaisten köyhyys onkin kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana. Köyhyysaste oli kuusi prosenttia vuonna 1993 ja vuonna 2009 se oli tuplaantunut 13 %:iin. Huolestuttavinta tulevaisuuden kannalta on se, että kaikkein suurin köyhien ryhmä on alle 35-vuotiaat, joiden osuus on jopa yli 40 %. Kun tähän lisätään se, että jopa 100.000 on 25-34 vuotiaista on ilman koulutusta niin meidän on syytä todella olla huolissamme. 

Hallituksen toimin puututaan näihin ongelmiin mm. nuorten yhteiskuntatakuun avulla eli takaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka.  Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien asemaa helpotetaan parantamalla tämän vuoden alusta perusturvaa sadalla eurolla kuukaudessa. Eriarvoisuuden kasvua voidaan torjua kun poliittista tahtoa riittää. Tällä saralla tekemistä silti vielä riittää, jotta nämä signaalit saadaan kokonaan sammutettua.