Liian hapokasta

Hammaslääkärit ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa monien hiilihappojuomien kiillettä syövyttävästä vaikutuksesta. Vastoin yleistä käsitystä sisältävät sokeroitujen limsojen lisäksi myös monet maustetut kivennäisvedet, ja niin sanotut mehuvedet, happoa, joka on haitallista hampaille.

Päivittäin näitä tuotteita nauttivilla on kohonnut hammaseroosion riski. Happohyökkäystä ei siis aiheuta ainoastaan sokeri, vaan erilaiset hapot, joita on sokerittomissakin juomissa. Hammaskiilteen liukenemisen kriittinen pH-arvo on 5,5. Mikä tahansa tätä happamampi aine syövyttää kiillettä.

Tuotemerkinnöille tarvetta

Helsingin yliopistossa muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa suuri osa mm. maustetuista kivennäisvesistä meni tämän arvon alle eli ne olivat hyvin happamia. Olisikin perusteltua, että kaikissa hiilihappopitoisissa juomissa mehuvedet mukaan lukien olisi merkintä, jos happamuutta mittaava pH-arvo on alle 5,5.

Monet panimot jo suunnittelevat omaa happamuudesta kertovaa merkintää ja pitävät sitä itsekin tarpeellisena. Elintarvikelaki ei kuitenkaan kyseisen tiedon merkitsemistä tuotteisiin edellytä. Yhteneväinen merkintätapa helpottaisi kuitenkin merkittävästi kuluttajan mahdollisuuksia hampaille terveellisten tuotteiden valinnassa. Suuri osa kuluttajista ei edes ole tietoisia happamien maustettujen vesien ja kevytlimonadien haittavaikutuksesta hampaiden terveydelle.

Kysyin asiaa ministeriltä

Kysyin kirjallisen kysymyksen muodossa asianomaiselta ministeriltä, Jari Koskiselta, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä yhteneväisten happamuudesta kertovien merkintöjen saamiseksi kivennäis- ja hiilihappojuomiin? Hän vastasi, että makeutusaineilla makeutettujen virvoitusjuomien verottamista voidaan pitää perusteltuna, mutta tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella juomien happamuudesta kertovia merkintöjä koskevan kansallisen lainsäädännön valmistelua ei pidetä perusteltuna.

Jäljelle jää ainakin toistaiseksi vain tietoisuuden levittäminen. Ministeri Koskisen mukaan valtion ravitsemusneuvottelukuntaa kannustetaan kehittämään edelleen informaatiota juomien järkevän käytön pohjaksi. Juomateollisuuden omia toimenpiteitä happamuutta koskevien vapaaehtoisten merkintöjen tekemiseksi pidetään hyvinä aloitteina.