Ihmiset ympäri maailman ovat heränneet. Viime talvena arabimaista liikkeelle lähtenyt demokratialiike on inspiroinut ihmisiä myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ihmiset ovat vihaisia ja haluavat kertoa mielipiteensä kasvavasta epäoikeudenmukaisuudesta. Halutaan työtä ja toimeentuloa. Erityisesti kasvavaan nuorisotyöttömyyteen halutaan puuttua. Yhteistä uudelle liikehdinnälle on ennen kaikkea ahneuteen kyllästyminen.
Yhdysvalloissa tuloerot kasvavat, köyhyys lisääntyy
Vallatkaa Wall Street -liikkeen ytimenä on pettymys siihen, että yhden prosentin varallisuus kasvaa yli ymmärryksen. Rikkain prosentti Yhdysvalloissa omistaa jo lähes 40 prosenttia kaikesta yksityishenkilöiden varallisuudesta. Epätasa-arvoistumiskehitys on ollut nopeaa, sillä 1980-luvulla samaan ei yltänyt edes rikkain kymmenys. Nykyään rikkain kymmenys omistaa peräti 73 % kaikesta varallisuudesta. Muutoksen mahdollisuudet Yhdysvalloissa näyttävät heikoilta, sillä lähes kaikki senaattorit kuuluvat tuohon rikkaimpaan prosenttiin.
Samaan aikaan Yhdysvaltain 99 prosentin joukossa on ihmisiä, jotka tekevät kahta työtä eivätkä silti pysty elättämään perhettään. Ihmisiä, jotka eivät saa sairaanhoitoa, jos heillä ei ole varaa sairasvakuutukseen. Kasvava työttömyys on suuri ongelma ja jopa yli 50 prosenttia nuorista on työttömiä ja 46 miljoonaa ihmistä elää alle köyhyysrajan. Tilanne on vielä räikeämpi mm. Intiassa, jossa tuo rikkain prosentti omistaa jopa 47 % kaikesta varallisuudesta.
Kaduilla vaaditaan muutosta
Nämä jo lähes globaalin mittakaavan saavuttaneet uudet liikkeet ovat ennen kaikkea ruohonjuuritason liikkeitä, joihin ei haluta puolueita eikä poliitikkoja. Ihmiset haluavat toimia ja hakea muutosta itse. Muutoksia on kuitenkin vaikeaa saada aikaan kadulta käsin. Olisikin toivottavaa, että näiden liikkeiden vaatimukset voisivat maailmalla muuttua politiikaksi. Demokraattinen järjestelmähän on jo olemassa sitä varten. Uutta Ranskan vallankumousta emme tarvitse.
Myös rikkaat ovat heräämässä
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että myös rikkaat itse ovat alkaneet puolustaa korkeampia verojaan. Näin ovat tehneet maailman kolmanneksi rikkain sijoittaja Warren Buffet, joka huomasi maksavansa veroja vain reilut 17 %, vähemmän kuin oma sihteerinsä. Viime viikolla myös Bill Gates asettui kannattamaan Robin Hood -veroa. Mitä tässä siis vielä odotellaan?
Sosiaalinen media osana protestia
Uutta näissä mielenosoituksissa on myös sosiaalisen median hyödyntäminen mm. koollekutsumisessa. Esimerkiksi monissa arabimaissa kännykkäkamerat, YouTube ja Twitter ovat pelastaneet ihmishenkiä, sillä mielenosoittajia on nyt vaikea vaientaa maan alle, sillä kuvat ja videot mielenosoittajien kohtelemisesta väkivalloin leviävät maailmalle hetkessä. Sosiaalinen media on siis varsin vallankumouksellinen väline demokratian apuvälineenä. Eläköön siis kansanvalta.
Suomessa eriarvoistumiseen puututaan jo
Suomessa saamme onneksi elää varsin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Viime eduskuntavaaleissa työn ja oikeudenmukaisuuden teemat saivat suuren kannatuksen. Meillä Suomessa rikkain prosentti omistaa 20 % kaikesta yksityishenkilöiden varallisuudesta. Meilläkin eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut 1980-luvulta kovaa vauhtia eli tehtävää riittää. Onneksi meillä pidetään kiinni pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa jokaiselle taataan yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muuhun perusturvaan.
Suomessa teemme myös paljon työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Uusi hallitus myös tasaa tuloeroja, siten että mm. köyhyysaste pienenee ensi vuonna 0,4 %. Nyt päätettyjen toimenpiteiden lisäksi tarvitsemme myös Suomessa erityisen solidaarisuusveron kaikkein rikkaimmille, olkoon se nimeltään vaikka Bill Gatesin mainitsema Robin Hood -vero.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.