Opinto-ohjaus ja nuorisotakuu

Julkaistu Demokraatissa 2.10.2012

Aikoinaan lukiolaisena en tulevaa ammattiani juurikaan miettinyt. Halusin vain opiskella mieliainettani historiaa, miettimättä ollenkaan mihin ammattiin siitä valmistuu. Muutaman pätkätyövuoden jälkeen huomasin  alan työpaikkatarjonnan olevan aika niukkaa ja niin pyrin uudelleen opiskelemaan, nyt sosiaalipolitiikkaa, koska halusin selkeän ammatin. Yhteiskunta siis kalliisti koulutti minut kahteen kertaan ja työurani alkoi lyhyempänä heti alkuunsa. Jos opinto-ohjauksessa olisi kiinnitetty huomiota opintojen jälkeiseen työelämään, olisin todennäköisesti valinnut alun perin toisin. Sama ongelma vallitsee nykyäänkin. Monilla nuorilla ei ole juurikaan tietoa siitä millaisiin ammatteihin miltäkin alalta valmistuu, mitä työtä sitten aikuisena tekee, millä alalla on ylitarjontaa ja millä työvoimapulaa.

Nuorisotakuu eli tuo mainio meidän sosialidemokraattien aloitteesta hallitusohjelmaan saatu hanke lupaa jokaiselle nuorelle opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikan. Tässä onnistumiseen liittyy olennaisesti riittävä ja laadukas opinto-ohjaus, joka on aivan avainasemassa ohjattaessa nuoria peruskoulussa ja toisella asteella elämässä eteenpäin opiskelemaan ja työtä tekemään. Onneksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että perusopetukseen ja toiselle asteelle laaditaan hyvän oppilaan- ja opinto-ohjauksen kriteerit siten, että ne voida an ottaa käyttöön jo syyslukukaudella2014.

Opinto-ohjaajan päätehtävä on antaa ohjausta mm. opintojen rakenteen selvittämisessä, kurssivalinnoissa, opiskelutaitojen oppimisessa, urasuunnittelun ja elämänhallinnan tukemisessa, ennaltaehkäisevässä opiskelijahuollossa ja pitää yhteyttä huoltajiin. Opinto-ohjaukseen kuuluvat siis monet erilaiset opiskelun tukitoimet. Esimerkiksi lukiokoulutukseen haluttu valinnaisuuden ja yksilöllisten opintopolkujen korostaminen edellyttää henkilökohtaista opinto-ohjausta. Sen kokevat oppilaat ihan tutkitustikin kaikkein hyödyllisimmäksi itselleen. Ongelmana kuitenkin on, että opojen ohjaustyöhön ei jää tarpeeksi aikaa. Heidän aikaansa vievät lukioissakin sellaiset tehtävät, jotka kuuluisivat koulukuraattoreille, joita ei myöskään ole tarpeeksi.

Tärkein edellytys opinto-ohjauksen laadulle onkin riittävä opinto-ohjaajien määrä. Kohtuullisena määränä opoa kohden pidetään 200 oppilasta. Monissa kouluissa on kuitenkin jopa  400-500 oppilasta per opinto-ohjaaja, ammattiopetuksessa jopa enemmän. Näin suuresta oppilasmäärästä on aivan mahdotonta yhden opinto-ohjaajan huolehtia. Tärkeää on myös opojen ammattitaito ja pätevyys. Aivan liian usein opon hommaa hoidetaan vaikkapa oman toimen ohella tai tehtäviä palkataan hoitamaan epäpäteviä henkilöitä. Laittakaamme opoasiat pian valittavissa kuntien uusissa valtuustoissa kuntoon.