Sote -valtapeli

Hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valmistelu on muuttunut valtapeliksi. Keskusta on saanut yhdistettyä uudistukseen oman maakuntahallintohaaveensa. Kokoomus on liittänyt siihen oman unelmansa verorahoitteisten sote -palveluiden avaamisesta täydelle kilpailulle ja yksityiselle voitontavoittelulle. Perussuomalaisten rooliksi näyttää jääneen tehtyjen linjausten hyväksyminen.

Yhtiöittämisvimmassaan hallitus on päättänyt, että eri tuottajat pitää saada ”samalle viivalle”, mikä heidän mielestään edellyttää julkisen palvelun yhtiöittämistä. Tämä tarkoittaa suurta mullistusta palvelutuotantoon. Julkisten palveluiden yhtiöittäminen ja markkinalogiikan mukaan toimiminen tulee muuttamaan koko hyvinvointivaltion perustan. On vaarana, että sosiaali- ja terveyspalveluista tulee pelkkää bisnestä, jota ei ohjaa kaikkien kansalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet, vaan voiton tavoittelu. 

Hallitus on nostanut sote -uudistuksen ykköstavoitteeksi 3 miljardin euron säästötavoitteen. Onkin vaarana, että koko uudistus johtaa asiakkaiden maksamien asiakasmaksujen merkittävään nousuun ja palveluvalikon täydentämiseksi otettuihin yksityisiin vakuutuksiin. Voi olla, että jatkossa palveluiden saantia rajoitetaan, tarjoamalla kansalaisille nykyistä vähemmän palveluita. Yhtiöittäminen voi tehdä palveluista vaikeasti hallittavia. Uhkana on myös hallintokulujen ja turhan byrokratian lisääntyminen. Miten pystytään huolehtimaan hoidon kokonaisuudesta, kun palvelut ja hoitoketjut pirstoutuvat?

Sote -uudistus on välttämätön, se on selvä asia. Sen alkuperäinen tavoite oli kehittää yhteisiä julkisia palveluita ja kaventaa terveyseroja. Keskeisenä piti olla sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen, jonka piti turvata katkeamattomat hoitoketjut sekä ihmisten hoitoon pääsy. Sote -uudistuksen keskiössä tulee olla ihminen. Hänen pitää saada toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ilman pompottelua, oikeaan aikaan ja tarpeen mukaan. Ihmisten valinnanvapaus on hyvä asia, mutta markkinoiden valta ja terveysbisnes ei. Julkiset palvelut on pidettävä palvelutuotannon perustana, jota yksityisillä ja kolmannen sektorin palveluilla täydennetään.

Vaaleilla valituilla päättäjillä on vastuu yhteisten verovarojen vaikuttavasta ja tehokkaasta käytöstä. Verotuksella pitää rahoittaa kansalaisten hyvinvointia, ei yksityisten firmojen voittoja. Syyllistyykö Sipilän hallitus pakkoyhtiöittämiseen vain ideologisista syistä? Kaikki ymmärtävät, että isänmaa on vaikeassa tilanteessa. Juuri sen pitäisi tarkoittaa harkittuja ja hyvin arvioituja ratkaisuja hallituksessa. Muutoin lopputulokset voivat olla ennakoimattomia eivätkä sitä, mitä nyt lupaillaan.

Itäkulma 19.5.2016