Julkaistu Demokraatissa 31.12.2014

Taide ja kulttuuri lisäävät henkistä hyvinvointia, mutta kulttuuria kokeva voi paremmin myös fyysisesti. Ne heijastavat historiaa ja yhteiskuntaa ja tuovat merkityksiä elämään. Ne avaavat mahdollisuuden nähdä todellisuus ja ajan ilmiöt luovasti erilaisista näkökulmista haastaen kokijaa mietiskelyyn ja keskusteluun. Erityisen tärkeää tämä on lapsille ja nuorille, sillä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa nykymaailmassa kyky ajatella luovasti on yksi tärkeimmistä voimavaroista. Niiden mahdollisuudet tukea ihmisarvoista elämää, terveyttä ja hyvinvointia ovat lähes mittaamattomat. Vaikka kulttuuri on valtion ja kuntien budjeteissa pieni kokonaisuus, on se koko kansakunnan identiteetin ja hyvinvoinnin kannalta suuri asia. Jokaisella ikään, asunpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta tulee olla mahdollisuus kokea ja harrastaa kulttuuria ja taidetta.

Kulttuurin ja taiteen kaveriksi kasvetaan jo lapsena. Eduskunnan käsittelyyn juuri tulevan varhaiskasvatuslain yhtenä tärkeimpänä uudistuksena on se, että varhaiskasvatussuunnitelmasta tulee lakisääteinen. Sen sisältöjä mietittäessä tuleekin nostaa esiin jokaisen lapsen oikeus myös monipuoliseen kulttuuriin, elämyksiin ja taidekasvatukseen niin vastaanottajina kuin tekijöinäkin jo pienestä pitäen.

Lisää rahaakin taide ja kulttuuri toki tarvitsisivat. Yksityistä rahaa voitaisiin houkutella niiden tukemiseen enemmän myös suuren maailman tyyliin tekemällä lahjoituksista niiden hyväksi laajemmin verovähennyskelpoisia. Tällä hetkellä taiteen ja suomalaisen kulttuuriperinteen hyväksi tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeus koskee vain yhteisöjä ja on muutenkin hyvin rajoitettu eikä näin ollen ole erityisen houkutteleva.

Yksi tapa saada taidetta lähemmäs ihmistä on prosenttiperiaate eli rakennushankkeissa prosentin osoittaminen taiteelle. Voi vain kuvitella kuinka paljon hyvinvointia prosenttiperiaatteen toteuttaminen nykyistä laajemmin voisi tuoda mukanaan julkisiin tiloihin kuten terveyskeskuksiin, vanhainkoteihin tai kouluihin. Tämän soisi yleistyvän.

Luova työ tuo myös kasvua ja uutta työtä. Vastikään julkistettu eurooppalainen selvitys nostaa esiin alojen merkityksen digitaalisen talouden vetureina. Kulttuuri- ja luovat alat ovat Euroopan suurimpia työllistäjiä ja ne ovat kasvaneet talouskriisistä huolimatta. Niiden kokonaisarvo on 535,9 miljardia euroa ja ne tarjoavat Euroopassa työtä 7 miljoonalle ihmiselle. Ala tarjoaa vastauksia myös alati pahenevaan nuorisotyöttömyyteen, sillä alat työllistävät erityisesti nuoria.

 

Kulttuuri- ja luovat alat tarjoavat ratkaisuja niin henkisen, fyysisen kuin taloudellisenkin hyvinvoinnin parantamiseen. Kiiruhtakaamme siis kulttuurin pariin.

 

Eeva-Johanna Eloranta

kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen, sd