Eloranta: Vanhuspalveluiden osaamisvaatimuksia heikennetään, eikö geriatreja enää tarvita?

Etusivu,Tiedotteet

Tiedote 28.10.2016

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ihmettelee hallituksen kaavailemia vanhuspalvelulain heikennyksiä, jotka on tällä viikolla tuotu eduskunnan käsittelyyn. Nykylain mukaan kunnan käytettävissä on oltava ikääntyvän väestön hyvinvointia ylläpitävää monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta.

Nyt tämä listaus aiotaan poistaa laista ja sen odotetaan tuovan 14,9 miljoonan euron säästöt. Jäljelle jää yleisluontoinen maininta ikääntyvän väestön tarvitsemia palveluja koskevasta asiantuntemuksesta.

-Ihmetystä aiheuttaa se, miten ikääntyneiden palvelujen tarvetta jatkossa arvioidaan, ilman edellä mainittua erityisosaamista. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen ja vaikuttava toteuttaminen ilman erityisasiantuntemusta tulee olemaan hankalaa, Eloranta toteaa.

– Laissa oleva erityisasiantuntemusta koskeva vaatimus ei ole tähänkään asti tarkoittanut sitä, että kuntien on palkattava kutakin asiantuntemusaluetta edustava henkilö muiden työntekijöiden lisäksi. Käytännössä jonkun/joidenkin kunnan vanhuspalveluissa toimivista työntekijöistä tulee hallita gerontologinen/geriatrinen erityisosaaminen omalta alaltaan. Erityisosaamista on myös saatettu hankkia useamman kunnan kanssa yhdessä, Eloranta toteaa.

– On vaikea käsittää, miten erityisasiantuntemusta koskevan vaatimuksen poistamisella laista saadaan aikaan mitään säästöjä. Kun päinvastoin kunnollinen asiantuntemus voi niitä kustannuksia säästää. Samalla vaarantuu tähän mennessä hankittu asiantuntemus, esimerkiksi geriatrinen ja gerontologinen koulutus ja osaaminen, jota on kehitetty pitkään, Eloranta kummastelee.

– Vanhustyön kentälle tarvitaan päinvastoin enemmän gerontologista tietoa ja osaamista, jotta iäkkäiden ihmisten hoito ja hoiva on laadukasta. Tällä tavoin ikääntyneiden asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä ajattelumalleja ja asenteita on mahdollista uudistaa. Gerontologista osaamista tarvittaisiin lisää myös muihin ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten sosiaalityöhön, kuntoutukseen ja palveluohjaukseen, Eloranta toteaa.

On tärkeää, että tulevassa sote-uudistuksessa ikääntyvien hyvinvointia ylläpitävä monipuolinen erikoisosaaminen sisältyy sekä kuntia että maakuntia koskevaan lainsäädäntöön. Erityisasiantuntemusta on oltava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta.

– Vanhusväestö kasvaa ja monimuotoistuu, mikä vaatii monipuolista osaamista työntekijöiltä. Erikoisosaaminen osaltaan varmistaa sen, että ikäihmisten hoivaa toteutetaan tarkoituksenmukaisesti mm. kuntouttavaa työotetta hyödyntäen ja samalla kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, Eloranta painottaa.