Luovasta tuhosta täystuhoon?

Luova tuho tarkoittaa rakennemuutosta, jossa vanhat rakenteet murtuvat ja uusia, korvaavia syntyy tilalle uusien teknologioiden sekä uusien toimintamallien myötä ja samalla tuottavuus kasvaa. Työpaikkoja häviää, mutta menetykset alkavat muuttua uusiksi työpaikoiksi uusille aloille. Tämä näkyy tänä päivänä työelämän rakenteen muuttumisessa globalisaation, digitalisaation ja robotisaation myötä. Tekninen kehitys uhkaa jopa 36 % ammateista seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Ammatteja kuolee, mutta uusia syntyy tilalle. Ihminen saattaa joutua elämänsä aikana kouluttautumaan useampaan eri ammattiin ja vaihtamaan alaa monta kertaa. Elämänikäisestä koulutuksesta on tullut välttämättömyys.

Laadukas koulutus alkaen varhaiskasvatuksesta ja perusasteelta aina toisen asteen koulutukseen ja korkeakouluun saakka, aikuiskoulutusta unohtamatta, luo sen osaamisperustan, josta Suomi ponnistaa eteenpäin. Suomalainen koulutusjärjestelmä on tutkitusti maailman tehokkain. Koulutusta tulee tarkastella tuottavana investointina eikä kulueränä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksella on niin keskeinen merkitys lasten myöhemmälle oppimiselle ja kehitykselle, että OECD:n mukaan euron sijoitus siihen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa. Sipilän hallituksen kolmen miljardin euron leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta neljän vuoden aikana vaarantavat Suomen tulevaisuuden ja kasvun edellytykset, koska Suomi pärjää vain korkealla edelläkävijäosaamisella.

Lounais-Suomi on positiivisen rakennemuutoksen edessä. Sekä Meyerin telakan että Uudenkaupungin Valmet Automotiven tuotanto nousee ja tilauksia on nyt jo 2020 -luvun puoliväliin saakka. Meyerin telakan nykyinen noin 4000 työntekijän joukko kasvaa uusien tilausten myötä vuoteen 2020 mennessä ensin 7500:an ja vuosina 2022-2024 11000 henkilön tasolle. Kerrannaisvaikutuksineen telakan ympärille syntyy yhteensä 30000 henkilötyövuoden kasvuvaikutus. Valmet Automotive aikoo palkata ensi vuonna Uudenkaupungin autotehtaalle yli tuhat uutta työntekijää ja toimihenkilöä. Yhtiön nykyinen työntekijämäärä lähes kaksinkertaistuu yli 2000 henkilöön.

Ammattitaitoisen kotimaisen työvoiman tarjonnasta pitäisi nyt huolehtia. Mitä tehokkaammat ja suorituskykyisemmät koulutus-ja työllisyystoimenpiteet luodaan, sitä paremmat ovat edellytykset, että Turun ja Uudenkaupungin kasvu tehdään kotimaisin voimin ja suomalaisella työllä. Nyt pitäisi turhia vatuloimatta huolehtia siitä, että näihin henkilöstötarpeisiin vastataan aloittamalla nopeasti tarvittavaa koulutusta sekä toisella asteella että korkeakouluissa. Töitä olisi nyt tarjolla, mutta onko osaajia?

Ikävä kyllä ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron säästöt langettavat mustia pilviä tässä onnistumiselle. Voimakkaista vetoomuksista huolimatta Sipilän hallitus linjasi, että 190 miljoonan säästötarve ammatilliseen koulutukseen toteutetaan vuotta aikaisemmin kuin varsinainen ammatillisen koulutuksen uudistus. Käytännön säästöjen tekijäksi velvoitettiin ammatillisen koulutuksen järjestäjät. He ovat nyt joutuneet ratkaisemaan, kerätäänkö vuonna 2017 edessä olevat säästöt karsimalla opiskelijamääriä vai leikkaamalla yksikköhintoja vai molemmilla keinoin.

Hallituksen esityksen sisältämä tapa leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta sisältää suuria ongelmia työmarkkinoiden osaamistarpeiden kannalta. SAK:n arvion mukaan osa säästöistä saatetaan toteuttaa leikkaamalla opiskelijapaikkoja aloilta, joiden osaajille olisi työmarkkinoilla käyttöä, mutta joiden vetovoima ei houkuttele opiskelemaan aloja. Tällainen ala on mm. metallialan koulutus, joka ei oikein houkuttele opiskelijoita, mutta alan töitä olisi nyt meriteollisuudessa tarjolla ja osaajille tarvetta. Monien alojen vetovoimaongelmat ovat pidemmän ajan kuluessa syntyneitä. Leikkausten myötä tehtävät opiskelijapaikkojen vähentämiset saattavat kuitenkin entisestään vaikeuttaa yritysten ja työpaikkojen osaavan työvoiman saatavuutta lähitulevaisuudessa.

Pitää muistaa, että meillä on 100000 alle 30-vuotiasta nuorta ja 200000 aikuista vailla toisen asteen koulutusta. OECD:n selvityksen mukaan suomalaisista 20—24-vuotiaista miehistä yli viidennes on vailla työtä tai ei ole koulutuksessa. Nyt olisi loistava tilaisuus tarjota heille suoraan työllistymiseen johtavaa koulutusta. Niukentuvin resurssein se silti tuskin onnistuu.

http://www.amke.fi/ajankohtaista/blogi/kirjoitus/luovasta-tuhosta-taystuhoon.html

Kommentit pois päältä artikkelissa Luovasta tuhosta täystuhoon?