Tämän vuoden alusta alkaen muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinin erityiskorvattavuutta heikennettiin 100 prosentista 65 prosenttiin. Jo eduskuntakäsittelyn aikana tuli esille pelko siitä, että etenkin pienituloiset ihmiset saattavat jättää jatkossa lääkkeet lunastamatta niiden hinnan vuoksi. Samalla hoitotasapaino voi heikentyä ja diabeteksen liitännäissairaudet voivat lisääntyä. Säästöjen sijasta voikin aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia yhteiskunnalle inhimillisen kärsimyksen ohella. Tämän vuoksi mm. Sdp ja useat muut oppositiopuolueet vastustivat heikennystä. Koimme uhkana, että lakimuutos saattaisi vaarantaa kakkostyypin diabeteksen hoidossa saavutetut hyvät hoitotulokset ja potilasturvallisuuden.

Seurantaa edellytettiin

Hyväksyessään heikennyksen eduskunta edellytti, että hallitus seuraa muutoksen vaikutuksia diabeteslääkkeiden käyttöön ja myös siihen lisääntyykö toimeentulotuen käyttö ja ryhtyy seurannan perusteella mahdollisesti tarvittaviin toimiin. Lääkekorvaustason alentaminen nosti itse maksettavaa osuutta eniten heillä, jotka käyttävät uudempia ja kalliimpia tyypin 2 diabeteslääkkeitä. Näin ollen kohonnut omavastuu saattaa lisätä riskiä sille, että lääkkeet jätetään ottamatta.

Diabeteslääkkeiden kulutus hieman laskenut

Seurantatietoja on nyt saatu tammi-elokuun ajalta. Tuona aikana tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus on laskenut noin yhden prosentin (vuotta aiemmasta 77 miljoonasta annoksesta 76 miljoonaan annokseen). Eniten eli 9% väheni GLP-1 analogien kulutus, gliptiinien kulutus väheni 5 % ja yhdistelmävalmisteiden (mm. metformiinin ja gliptiinin yhdistelmät) kulutus väheni 6 %. Sen sijaan SGLT-2-estäjien kulutus kasvoi merkittävästi jopa 101%. Tämä johtunee siitä, että niiden korvaustaso nousi vuoden 2016 alusta 40 %:sta 65 %:iin. Tämä saattaa myös selittää noiden muiden lääkkeiden vähentyneen käytön.

Lääkkeiden osto toimeentulotuella lisääntynyt

Asiaan vaikuttaa myös se, että vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi kunnilta Kelalle. Samalla lääkkeiden ostaminen toimeentulotuen maksusitoumuksella lisääntyi. Maksusitoumuksien käyttö onkin lisääntynyt kaikkien lääkkeiden osalta. Tyypin 2 diabeteslääkkeitä ostettiin tällä tavoin 1,6 kertaa enemmän ja insuliineja 1,8 kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lisää selvityksiä tarvitaan

Nämä tilastot eivät nopeasti tarkasteltuna herätä isoa huolta, mutta niiden lisäksi tarvitaan vielä yksilötason tarkastelua siitä, miten korvaustason muutos on vaikuttanut tyypin 2 diabeteslääkkeiden käyttöön ja myös toimeentulotuella katettuihin diabeteslääkeostoihin. Tätä jäämme vielä odottamaan.

Lääkemenojen kasvu on monelle kohtuuton

Vaikka suurin osa diabeetikoista on lääkkeensä pystynyt tavalla tai toisella ostamaan, ovat nousseet lääkekustannukset pois jostain muusta kulutuksesta. Pienituloisella ihmisellä pienikin menojen kasvu voi merkitä isoa puutetta arjen välttämättömissä menoissa. Lääkekorvausten heikentymisen vuoksi etenkin monisairaiden maksurasitus voi olla kohtuuton. Ainakin omiin korviini on kuulunut jo useita tapauksia, joissa diabeetikko on apteekin kassalla jättänyt lääkkeet ostamatta niiden hinnan takia. Kuuleman mukaan jotkut ovat siirtyneet kokonaan insuliiniin.

Parhaat hoidot oltava kaikkien saatavilla

Tulee muistaa, että diabeteksen hoidon kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 %. Eniten kustannuksia aiheuttavat lisäsairaudet, joista valtaosa olisi hyvällä hoidolla ehkäistävissä. Parhaiten vaikuttavien hoitojen tulee olla jokaisen diabeetikon ulottuvilla. Näin ollen ei ole hyväksyttävää, että tyypin 2 diabeetikoiden lääkkeet on siirretty pois 100 prosentin erityiskorvausluokasta eikä se, että insuliinihoitoisilla diabeetikoilla, joille insuliini on välittömästi ja pysyvästi elämää ylläpitävä lääkevalmiste on näissäkin lääkekorvauksissa alkuomavastuu.

Sataprosenttiset lääkekorvaukset perusteltuja

Jokainen diabeetikko olisi ansainnut sataprosenttisesti korvattavat lääkkeet sairauteensa. Tulee muistaa, että diabetes on voimakkaasti perinnöllinen ja etenevä sairaus, johon voi sairastua, vaikka elämäntavat olisivat terveelliset. Diabeteksen hoidossa on saavutettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Lääkekorvausheikennysten takia voi tapahtua takapakkia. Näin ei saa antaa tapahtua.

 

Sokeripala 4/2017