Kouluruoka pop up avaus

17.11.2017 Hansa-kortteli

Hyvät kuulijat

On todella hienoa, että saan olla avaamassa tätä pop up-kouluruokaravintolaa tänään täällä Hansa-korttelissa.

Maksuton kouluruokailu on meille kaikille suomalaisille suuri ylpeydenaihe. Suomalaistyylinen verovaroin kustannettu maksuton ja täysipainoinen ravitseva kouluruoka on maailmassa ja Euroopassakin harvinainen käytäntö. Monissa maissa kouluaterioita ei ole ollenkaan tai ne ovat maksullisia. Joissakin maissa oppilaat ottavat omat eväät mukaan kouluun joka päivä tai käyvät kotona syömässä. Yhdysvalloissa ja Britanniassa koululounastarjottimet pursuavat käsiteltyjä elintarvikkeita kuten nakkeja, kanaa, purkkipapuja ja popcorneja. Aterioista puuttuvat tuoreet kasvikset lähes täysin.

Maksuton kouluruokailu on yksi suomalaisen koulun, oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin menestystekijöistä. Maksuttoman kouluruokailun tuominen kouluihin on esimerkki siitä, miten Suomessa on haluttu huonoinakin aikoina panostaa koululaisiin, kouluihin ja opiskeluun, sillä ilmainen kouluruoka tuli kouluihin vuonna 1943, keskellä jatkosotaa ja ankeita pulavuosia. Lain toimenpanossa oli tosin viiden vuoden siirtymäaika eli vuodesta 1948 kaikissa kansakouluissa tuli tarjota oppilaille ilmainen ruoka. Kouluruokaa on saatu kohta jo 70 vuotta Suomessa.

Maksutonta kouluruokailua oli toki tarjottu jo ennen 1940-lukua. Suomen ensimmäinen kouluruoka tarjottiin vuonna 1856 Hausjärven Erkylän koululla. Vuonna 1866 kansakoulujen perustamisen yhteydessä perustettiin myös oppilasasuntoloita, joiden asukkaat saivat lämpimän keittoruoan joka päivä. Helsingin kansakouluissa vähävaraiset oppilaat saivat lämpimän kouluaterian 1910-luvulta lähtien. Tämä tapa levisi myös muualle Suomeen.

Vuonna 1957 kansakoululaki määräsi kaikille koululaisille kansakoulussa, kansalaiskoulussa ja kunnallisessa keskikoulussa riittävän aterian jokaisena koulupäivänä. Vuonna 1964 kansakoululaissa määrättiin, että velvoitetun opettajan on valvottava kouluruokailua ja osallistuttava siihen itse.

Vuonna 1967 kansakouluasetuksessa säädettiin, että ateria katsottiin riittäväksi, jos se tyydyttää keskimäärin kolmanneksen lapsen päivittäisestä ravinnontarpeesta. Vuonna 1970 säädettiin siitä, että kouluateria tuli mahdollisuuksien mukaan antaa kotien yleisenä ateria-aikana. On syytä huomioida, että peruskoulu lähes tuplasi päivittäisten aterioiden määrän 29500:sta 47500:aan.

Lukioihin maksuton ruokailu tuli vuodesta 1983 lähtien viiden vuoden siirtymäajan turvin. Tosin monissa kunnissa oli ollut maksuton ruokailu jo vuodesta 1977 lähtien. Ammatilliseen koulutukseen maksuton ruokailu saatiin vuonna 1998.

Hyvät kuulijat

Mitä kouluissa on sitten aterioilla tarjottu? Alkuun kouluruoka koostui lähinnä puuroista ja velleistä.  1950-luvulla kouluihin tuli neljän viikon ruokalista ja ateria koostui keitoista, puuroista sekä leivästä ja maidosta. Ruoka saattoi olla esimerkiksi maitoliemiperunoita eli tosiaankin ainoastaan maitolientä ja perunoita. Pian mukaan tulivat makkarat kaksi kertaa viikossa, vaihdellen lauantai- ja maksamakkaran välillä. Lisäksi alettiin tarjoilla tuoreita kasviksia ja hedelmiä viikoittain.

1960-luvulla mukaan tulivat haarukoitavat ruoat ja niiden mukana tietysti veitset ja haarukat. 1970-luvulla tulivat erityisruokavaliot. 1990-luvulle tultaessa tilliliha katosi ja ruoan itseotto lisääntyi. 2000-luvulla ruokalista kansainvälistyi, mukaan tuli kasvisruokaa ja välipalamyyntiä.

Hyvät kuulijat

Kouluruoka on seurannut aikaansa ja aina on ollut oppilailla omat suosikkinsa ja myös inhokkinsa, mutta se on kuitenkin ollut tärkeä osa tasa-arvoista koulumaailmaa ja voimme olla siitä ylpeitä. Tämän pop up-kouluruokalan innoittamana kysyin viime viikolla Facebookissa ihmisten muistoja kouluruoista. Sainkin yllätyksekseni kymmeniä vastauksia, kouluruokailut ovat selvästi jääneet ihmisten mieliin.

Minä inhosin pinaattikeittoa, joka oli mielestäni pahanhajuista liimamaista litkua. Kanaviillokista taas tykkäsin. Koulun perunamuusi oli ällöttävää jauheperunamuusia ekaluokalla ja siitä sain ainakin kymmeneksi vuodeksi muussikammon oikeaakin muussia kohtaan mitä kyllä sitten jatkossa oli tarjolla. Tästä kammosta olen jo toipunut.

Sain mm. seuraavanlaisia vastauksia:

– Kaikissa kouluissani on ollut tarjolla hyvää ruokaa ja ystävälliset keittäjät. Inhokkeja ei ollut. Kaikki maistui, kun omassa koulun keittiössä rakkaudella tehtiin. Lihamureke yksi suosikeista. Pienen Kakskerran koulun keittäjälle erikoiskiitos erinomaisista kokkitaidoista. Kouluruokailu kasvatusta parhaimmillaan.

– Kouluruokailu alkoi joskus -40 luvun lopulla Liedossa, olin ekalla tai tokalla luokalla. Ruoka keitettiin pienessä saunassa olevassa padassa. Koulu oli kirkon vieressä. Ensimmäiset ruuat olivat puuroja ja vellejä. En muista olisiko koskaan ollut muita keittoja kuin ”hernerokkaa”. Leipä ja maito tuotiin evääksi kotoa. Kyllä niistä ajoista on muutosta tapahtunut, kun katsoo lehdestäkin Turun koululaisten ruokalistaa Turun Sanomien sivulta. Nykykoululaiset saavat olla tyytyväisiä hyvään ja monipuoliseen tarjontaan ja kun ruuan saa ilmaiseksi. Hyvä näin!

– Muistoni 1953 alkaen kansakoulusta Halikossa. Veholan täti keitti maailman parasta makkarasoppaa joka toinen lauantai. Joka toinen oli kuoriperunaa ja sianlihakastiketta, joskus makkarakastiketta. Muulloin puuroa ja velliä, velliä ja puuroa. Kaikkein kamalinta oli maanantain kauravelli (räkävelli). Hernekeittoa elikkä papusoppaa oli varmaan myös torstaisin. Puolukoita jokainen vei litran pari, niin saimme ruispuolukkapuuroa ja sitten myös marjasoppaa. Kotoa leipä ja maito – aina ei ollut. Kauraa olen kammonnut viime vuosiin asti. – Kouluruoka oli siihenkin aikaan hyvää, vaan niin erilaista kuin nykyään.

– Kuusikymmentäluvun puolenvälin Raunistulan koulun ystävällinen keittiöhenkilökunta joka opasti oman työnsä ohella oikeita ruokailutapoja luokassa. Itsetehdyt voinapit olivat jotain hienoa. Lauantaina sai kaakaota sämpylän ja kahden nakin kanssa. Se oli odotettu päivä.

– Pernon koulun ruokalassa oli aina erinomaista ruokaa resurssit huomioon ottaen. Kiitos emäntä Ulla Kurikka! Hänen mielestään halvankin ruuan piti maistua joltain. Silakkaruoat talon tapaan olivat herkkuani. Miten olenkaan päässyt unohtamaan inhokit? Niitäkin varmaan oli.

– 70-luvun herkku oli koulussa Uudessakaupungissa ”Oslo-aamiainen ” – kaakaota, sämpylä, juustoa, kananmunia. Oli lounas nimestä huolimatta. Ikävin muisto lämmin maito ja paksut lauantaimakkarasiivut. Kovasti ei tuolloin ruoasta kronklattu – aika vaatimattomaan oltiin tyytyväisiä.

– Syön kouluruokaa edelleen arkipäivinä ja kyllä on kehitytty! 70-80-lukujen rusinoilla höystetyn kuivan lantturaasteen sijaan tarjolla on päivittäin salaattipöytä ja kasvisruokavaihtoehto kaikille joka päivä! Kehuja suomalaisesta kouluruoasta.

Hyvä yleisö,

Nykyään kouluruoka ja ruokailu on tosiaan erilaista kuin ennen. Täällä Turussa suosittuja ruokia tänä päivänä ovat esim. makaronilaatikko, jauhelihakastike ja spagetti ja tortilla. Ruokalistalta ovat poistuneet muikut, possupyörykät, kirjolohikastike ja juurespihvit. Näiden tilalle ovat tulleet silakkapihvit/lähikalapihvi, perinteiset lihapyörykät, kirjolohi-pastavuoka ja kasvispyörykät. Liha-makaronilaatikkoa on toivottu listoille useammin ja siksi sitä on nyt 2 krt/ 6 vkoa. Erityisesti pitää vielä mainita Turussa kehitetty kirjolohimureke-resepti, joka oli myös kouluruokakilpailun finaalissa vuonna 2014. Tämä resepti on ollut valtakunnallisesti todella suosittu ja pidetty resepti ja se löytyy edelleen ruokalistalta.

Huolestuttavaa kuitenkin on, että vaikka alakoulussa lähes kaikki oppilaat osallistuvat joka päivä kouluruokailuun, niin yläkoulussa vain 2/3 oppilaista osallistuu siihen päivittäin.  Suurin osa kouluissa ruokailevista syö pääruokaa, mutta moni jättää pois muita aterian osia, etenkin salaatin ja maidon.

Alkuvuodesta julkaistun uuden kouluruokailusuosituksen mukaan ruokailun tulisi olla koulupäivän kohokohta, joka tukee oppimista, kouluviihtyvyyttä, ruokaosaamista ja ruokatajun syntymistä. Ruokailutauko koulussa rytmittää luontevasti päivän työtä ja antaa oppilaille ja koulun henkilöstölle mahdollisuuden virkistäytyä. Suositusten mukaisesti toteutettu ruokailu koulussa tarjoaa monipuolista, terveellistä ruokaa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Se tukee lasten ja nuorten jaksamista, kasvua ja painon tervettä kehitystä.

Kaikki oppilaat eivät osaa tai halua syödä suunniteltua ateriakokonaisuutta. Koulussa syömiseen ja valintoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten oman kodin antama malli ja kannustus, ruokakulttuuritausta, ympäristön muu tarjonta, eri kanavien kautta läsnä oleva markkinointi, oppilaiden käytettävissä olevat taskurahat ja vertaispaine. Ruokahaluun ja ruoan aistittavaan laatuun vaikuttavat ruoka-annoksen houkuttelevuus, rakenne, tuoksut, tunnelma ja koko ruokailuun liittyvä aistimaailma.

Ruokailu on kokonaisuus, johon ruoka-ammattilaiset ja kaikki kouluyhteisössä toimivat vaikuttavat. Koulun ruokailujärjestelyt, tarkoituksenmukainen, riittävää syömistä tukeva aterioiden ajoitus, sujuva ruoan tarjoilu, viihtyisä ruokailutila, myönteinen ilmapiiri ja ruokarauha ovat miellyttävän ruokailukokemuksen oleellisia tekijöitä. Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä. On tärkeää, että myös kodeissa suhtaudumme myönteisesti kouluruokaan.

Keskeistä maksuttoman kouluruokailun vaikuttavuudelle on, että jokainen oppilas syö tuon täysipainoisen, monipuolisen kouluaterian. Koulussa jaksamista ja hyvää ruokarytmiä tukee kouluateriaa täydentävä tai lisäpalveluna tuotettu tai itse hankittu ravitseva välipala. Aterioiden välttely, korvaaminen epäterveellisillä vaihtoehdoilla tai niukka syöminen voivat johtaa terveydellisiin ongelmiin, väsymykseen ja sitä kautta huonoon keskittymiskykyyn ja oppimisen vaikeuksiin. Niukka syöminen kouluaterialla saattaa altistaa makeille mieliteoille iltapäivällä. Epäterveellisten välipalojen kuten makeiden juomien ja makeisten nauttiminen koulupäivän aikana yläkoulussa onkin yleistä, ja tällä on haitallisia vaikutuksia sekä yleis- että suunterveyteen.

Säännöllinen ruokarytmi on hyvän ravitsemuksen perusta. Se tukee lasten ja nuorten jaksamista ja painon tervettä kehitystä. Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut hyvät ruokailutottumukset ehkäisevät monia terveysongelmia, niihin tarvittavaa hoitoa ja niistä aiheutuvia kustannuksia tulevaisuudessa.

Nyt on kuitenkin aika unohtaa vanhat kouluruokamuistot. On uskomatonta, kuinka hyvä ateria pystytään loihtimaan vain 2,8 euron hinnalla! Tässä pop up -kouluruokaravintolassa me kaikki aikuisetkin pääsemme maistamaan 2000-luvun kouluruokaa ja toteamaan sen erinomaisuuden. Voimme sitten kertoa kouluruokamuistojamme omalle jälkikasvullemme ja ihmetellä jos jollekulle ei kouluruoka muka maistu. Voimme olla ylpeitä suomalaisesta kouluruoasta.