Tiedote 18.12.2017

Sanoilla on merkitystä. Nykyinen lainsäädäntömme ei kaikilta osin kunnioita lasta, eikä lapsen oikeuksia. Lainsäädännön tulee viestiä, että lapsiin kohdistuva seksuaalirikos on aina väkivaltaa ilman mitään ”hyvää”, ”hyväksyttävää” tai ”viihdettä”. Lainsäädännön termit lapsipornografia ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö loukkaavat rajusti ja toistuvasti kaikkia seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreja. Nämä termit ovat kuitenkin kirjoitettu Suomen rikoslakiin, jolloin niitä on pakko käyttää.

– Sanoina lapsipornografia ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö mitätöivät ja vähättelevät lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja uhrin kokemaa hätää, kärsimystä ja traumaa. Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Lapsen oikeuksien näkökulmasta nykylainsäädännön termeille ei ole perusteita.  On aivan eri asia sanoa ”tekijä teki lapselle väkivaltaa” kuin ”tekijä hyväksikäytti lasta”. Lievemmillä sanakäänteillä voi olla merkitystä jopa niistä langetettuihin tuomioihin ja varmasti yleiseen mielipiteeseen, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) painottaa.

Myös teknologian mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet lapsen seksuaaliseen riistoon ja kaltoinkohteluun vaativat uusia määritelmiä, jotta ilmiö tulee kuvatuksi ja ymmärretyksi riittävällä tarkkuudella.

– Lapsipornografia-termissä kyse ei koskaan ole pornosta. Tavalliset rantakuvat ovat tavallisia kuvia. Lapsen seksuaalisen riiston kuvaaminen sen sijaan on rikostallenne, ei ”aikuisviihdettä”. Kun kysymys on laittomasta materiaalista, joka kuvaa lapsen seksuaalista kaltoinkohtelua ja seksuaalirikosta, sitä tulee sellaiseksi kutsua. Yksikään lapsi, jonka seksuaalinen riisto, kaltoinkohtelu ja väkivalta on kuvattu ja levitetty Internetissä ei koe olevansa pornotähti tai tuottavansa pornografista viihdeaineistoa, Eloranta kertoo.

Oikeudenmukaisessa ja lasten oikeuksia kunnioittavassa yhteiskunnassa viranomaisten, median ja kansalaisten tulee käyttää kieltä, joka ei loukkaa lapsen oikeuksia. Kansainvälinen Ecpat International on yhteistyössä viranomaisten ja 17 organisaation kanssa julkistanut kattavan terminologiaohjeistuksen lapsen seksuaalisen riiston ja kaltoinkohtelun sanastosta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja selkiyttää kansainvälisesti ammattilaisten käyttämää käsitteistöä sekä luoda pohjaa entistä parempaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, tiedon keräämiseen ja tutkimustoimintaan. Terminologiaohjeistus on saatavilla englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi: LuxembourgGuidelines.org.

Eloranta on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.