Lapset ja nuoret kohtaavat yleisesti seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Viime aikojen some-kampanjoissa päähuomion on vienyt aikuisten kohtaama kaltoinkohtelu.

Keskustelussa ovat painottuneet tarve saada tuoda julki vääryyksiä ja rangaistusten tarkistaminen.

Nyt on aika siirtää huomio siihen, miten ilmiötä voidaan ehkäistä. Lasten kehotunnekasvatus ja tunnetaidot ovat toimiva keino seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi ja kasvurauhan turvaamiseksi. Opetuksen on oltava kansallista ja ikätasoista.

Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan nuorten kokema seksuaalinen häirintä on aivan liian yleistä. Peruskoulun, lukion ja ammattioppilaitosten nuorista seksuaalista väkivaltaa oli kokenut seitsemän prosenttia ja häirintää 20 prosenttia.

Jopa alakoulun 4.- ja 5.-luokkalaisista seitsemän prosenttia koki seksuaalista häirintää ja lähes kaksi prosenttia seksuaalista väkivaltaa viimeisen vuoden aikana.

Seksuaalinen häirintä ja väkivalta eivät kuulu hyvinvoivaan koulu- ja oppilaitosyhteisöön. Lisäksi lapset ja nuoret kokevat seksuaalista häirintää selvästi useammin muualla kuin kouluympäristössä.

Nettimaailma näyttäytyy karuna seksuaalisen häirinnän ympäristönä. Esimerkiksi lapsiuhritutkimuksen mukaan noin yhdellä viidestä 9.-luokkalaisista tytöistä ja lähes kymmenellä prosentilla pojista on kokemuksia seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutumisesta verkossa.

Lukemat ovat käsittämättömän korkeita. Ne kertovat todellisuudesta, jossa lasten ja nuorten mahdollisuudet turvalliseen kasvuun ovat jatkuvasti ja uhattuina.

Seksuaalista häirintää ja väkivaltaa ei saada kitkettyä vain kontrollilla ja rangaistuksilla. Tarvitaan myös kasvatuksellisia keinoja.

Varhaislapsuuden aikana lapsen kehonkuva rakentuu ja lapsi oppii kehoon liittyviä taitoja. Oman ja toisten kehon kunnioittaminen on keskeinen opittava taito.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat voimavaroja ja välineitä toteuttaa lasten seksuaalikasvatusta.

Opetushallituksen varhaiskasvatuksen perusteet perustuvat eduskunnan säätämään varhaiskasvatuslakiin. Perusteet velvoittavat kunnat toteuttamaan sitä päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa tästä syksystä lähtien.

Henkilöstön on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava varhaiskasvatusta yhtenäisin periaattein koko maassa. Yhtenäiset varhaiskasvatuksen perusteet ovat tärkeä askel varhaiskasvatuksen laadun ja monipuolisten kasvatussisältöjen turvaamiseksi kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä.

Pienten lasten seksuaalikasvatus, eli kehotunne- ja turvataitokasvatus on osa lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukea. Valtakunnalliset varhaiskasvatusohjeet sisältävät sen keskeiset teemat. Tämä haastaa ammattilaiset toteuttamaan seksuaalikasvatusta varhaiskasvatuksessa.

Kun lapsen kehotunnekehitystä tuetaan, hän saa iänmukaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Hän oppii toimimaan niin, että myönteinen kehonkuva, minäkuva ja hyvinvointi paranevat. Lapsi oppii arvostamaan omaa kehoaan ja sitä, miltä asiat itsestä tai toisesta tuntuvat.

Tavoitteena on lapsen myönteinen suhtautuminen omaa kehoaan ja tunteitaan kohtaan. Nämä ovat tärkeitä taitoja myöhempää elämää varten.

Kehotunne- ja turvataitokasvatus luovat edellytyksiä maailmalle, jossa lapset ja nuorten kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi ja jossa seksuaalista häirintää, väkivaltaa ja kiusaamista on helpompi torjua. Varhaiskasvatuksessa tulee opettaa kehoon ja kosketukseen liittyvät lapsen oikeudet, hyvät tavat ja tärkeät säännöt.

Pelkkä lainsäädäntö ja velvoittavat suunnitelmat eivät vielä muuta varhaiskasvatuksen käytäntöjä, ellei varhaiskasvattajilla ole koulutusta ja välineitä toteuttaa kehotunnekasvatusta arjessa. Myös ryhmäkoon ja hoitajaresurssien on oltava riittävät.

Varhaiskasvatuksen henkilökunta tarvitsee lisää tietoa ja koulutusta kehotunnetaitojen puheeksi ottamisessa ja välittämisestä lapsille. Hyvää materiaalia aiheesta on tehty muun muassa Väestöliitossa. Varhaiskasvatuksen lisäksi iänmukaisen seksuaalikasvatuksen on jatkuttava alakoulussa.

Raisa Cacciatore
asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatri Väestöliitossa

Eeva-Johanna Eloranta
FM, VTM, kansanedustaja

Turun Sanomat 30.12.2017