Tiedote
17.1.2018

Vuonna 2016 tehtiin suuria heikennyksiä varhaiskasvatukseen; päivähoito-oikeutta rajattiin 20 tuntiin viikossa ja lapsiryhmiä suurennettiin.

-Nämä muutokset ovat huonontaneet merkittävästi varhaiskasvatuksen laatua ja samalla varhaiskasvatusikäisten lasten koulutuksellinen tasa-arvo on alkanut heikentyä, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) harmittelee.

Hallituksen päätös rajata subjektiivisen päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa antaa lasten vanhemmille ja kunnille määritellä varhaiskasvatuspalvelujen käytön niin, että lapset ovat toiminnassa joko päivittäin, pari kokonaista päivää tai 2-3 päivää viikossa. Päiväkodin lapsiryhmässä on samanaikaisesti sekä kokopäivätoiminnassa olevia lapsia, 2-3 päivää viikossa olevia lapsia tai osapäivätoiminnassa olevia lapsia. Voimassa olevan lasten päivähoitoasetuksen mukaan ja henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun laskentatavan mukaan päiväkodin lapsiryhmäkoko voi nousta siis jopa 30 lapseen.

– Varhaiskasvatuksen kentältä tulee tästä valtavasti palautetta. Päiväkodin ovet ovat kuin pyöröovet, lapset ja tulevat ja menevät pitkin päivää. Tämä aiheuttaa levottomuutta ja vaikeuttaa lasten kaverisuhteiden muodostumista. Toisaalta lapset saattavat osallistuvat päiväkodin ryhmätoimintaan niin epämääräisesti, eri kelloaikoina, että tavoitteellisen, tuloksellisen, yksilöllisen ja vaikuttavan pedagogisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen tuottaa henkilöstölle lähes mahdottoman tehtävän, Eloranta kertoo.

Päivähoitolaki muuttui varhaiskasvatuslaiksi 2015. Lain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa sen kokonaisvaikutuksia ja antaa selvityksen eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Valtioneuvoston toimeksiannon mukaisesti Oulun yliopiston tekemässä VakaVai -kartoituksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön vuosina 2015 ja 2016 tehtyjen muutosten kokonaisvaikutuksia. Selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteet ja henkilöstörakenne eivät kohtaa. Vuoden 2015 varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogista toimintaa. Kuitenkin pedagogisen koulutuksen saanut henkilöstö on vähentynyt päiväkodeista koska yliopistoissa ei ole koulutettu riittävästi lastentarhanopettajia. Nyt opettajakoulutukseen tehdyt lisäykset ovat hyvä alku mutta vielä täysin riittämättömiä.

VakaVai -selvityksessä käy ilmi, että osapäivätoiminnassa olevat lapset ovat samoissa ryhmissä kokopäivätoiminnassa olevien lasten kanssa. Näin myös lapset huomaavat, että he jäävät paitsi joistain ryhmän toiminnoista. Tästä selvityksen mukaan kantoivat syvää huolta mm. lasten vanhemmat. Selvitys antaa myös vahvan kuvan, että kuntien varhaiskasvatuspolitiikka on vuoden 2016 lakimuutosten myötä eriytynyt.  Varhaiskasvatuslain 2015 keskeinen päämäärä eli koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on lähes hukattu.

Eloranta on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.