Kun ihminen tarvitsee lääkäriä, häntä ei paljon lohduta tieto siitä, että valtion budjetissa on saatu aikaan laskennallinen säästö. Olennaisempaa on, pääseekö vastaanotolle ajoissa ja saako tarvitsemansa avun.
Kaikilla hyvinvointialueilla pohditaan nyt miten palvelut pystytään turvaamaan tulevina vuosina ja riittääkö niiden rahoitus? Julkisuudessa on esitetty hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotusten leikkaamista ensi vaalikaudella.
Indeksileikkaus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että rahoitus ei nouse kustannusten nousun mukana. Jos rahaa on vähemmän suhteessa menoihin, jostain on tingittävä. Käytännössä vaarana ovat vähenevä henkilöstö, hoitojonot ja palvelujen saatavuus.
Julkisuudessa esillä ollut 1,1 miljardin euron lisäleikkaus vastaisi laskennallisesti noin 16 600 henkilötyövuotta mikä on aivan toista mittaluokkaa kuin tähänastiset säästöt. Varsinais-Suomessa jo yhden prosenttiyksikön vuosittainen vähennys indeksistä voisi merkitä jopa sadan miljoonan euron rahoitusvajetta vaalikauden aikana.
Prosenttiluvut voivat kuulostaa pieniltä, mutta sosiaali- ja terveydenhuollossa niiden vaikutukset ovat suuria, sillä ala perustuu ennen kaikkea ihmisten tekemään työhön. Hyvinvointialueilla on jo nyt käyty läpi raskaita sopeutuksia ja henkilöstövähennyksiä. Pelkästään yksittäisillä alueilla puhutaan sadoista: Lapissa jopa 365 irtisanomisesta, Pohjois-Pohjanmaalla 300:sta ja Keski-Suomessa lähes 500 tehtävän vähentämisestä. Tämä kertoo siitä, kuinka tiukassa tilanteessa monet hyvinvointialueet jo ovat.
Julkinen talous on tasapainotettava. Siitä ei ole epäselvyyttä. Mutta tasapainottaminen ei saa tarkoittaa sitä, että kaikkialta höylätään vähän ja toivotaan tuottavuuden samalla paranevan. Sote-palveluissa tarvitaan aivan toisenlaista kunnianhimoa. Työtä pitää uudistaa niin, että ammattilaisten aika käytetään mahdollisimman paljon ihmisten auttamiseen. Hoito- ja hoivateknologia, tekoäly ja robotiikka mukaan lukien sekä toimivat tietojärjestelmät voivat vähentää turhaa hallinnollista työtä. Aivan uudenlaiset teknologiset ratkaisut voivat tulevaisuudessa helpottaa ammattilaisten arkea niin, että aikaa ei kulu niin paljon vaikkapa tietojen kirjaamiseen. Suomi ikääntyy nopeasti. Juuri siksi meidän kannattaa olla ensimmäisten joukossa kehittämässä parempia tapoja järjestää hoivaa ja terveyspalveluja.
Samalla perusasian on oltava kunnossa eli hoitoa ja hoivaa pitää saada silloin kun sitä tarvitsee. Siksi sosialidemokraattien tavoitteena on palauttaa kahden viikon hoitotakuu ja vahvistaa hoidon jatkuvuutta omalääkäri- ja omahoitajamallilla. Mitä aikaisemmin ihmistä voidaan auttaa, sitä useammin voidaan myös välttää raskaampia ja kalliimpia palveluja. Sosiaali- ja terveyspalveluita pitää uudistaa rohkeasti, mutta uudistaminen ja leikkaaminen eivät ole sama asia. Paperilla helppo säästö voi muuttua ihmisen arjessa pitkäksi odotukseksi ja yhteiskunnalle myöhemmin suuremmaksi laskuksi.
Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, sd
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.