Tiedote 22.9.2015
Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) katsoo, että hallituksen leikkaukset koulutukseen vaarantavat Suomen tulevaisuuden ja kasvun edellytykset, koska Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Pärjäämme vain olemalla edelläkävijäosaajia.
– Luovassa tuhossa vanhojen rakenteiden murtuessa uusia, korvaavia syntyy tilalle kun rakenteet uusiutuvat esimerkiksi uusien teknologioiden ja uusien toimintamallien myötä. Työpaikkoja häviää, mutta menetykset alkavat muuttua uusiksi työpaikoiksi, uusille aloille. Me suomalaiset olemme juuri nyt tässä luovan tuhon tilanteessa, Eloranta toteaa.
– Globalisaation, digitalisaation ja robotisaation myötä työelämän rakenne on muuttunut ja muuttuu edelleen. Suomalaisen viennin kivijalat, metsä-, elektroniikka- ja metalliteollisuus ovat kemianteollisuutta lukuun ottamatta vaikeuksissa tai jopa romahtaneet. Etenkin korkean jalostusasteen vienti on romahtanut. Vanhoja ammatteja kuolee ja uusia syntyy tilalle. Sille ammatille, johon aikanaan on kouluttautunut, ei välttämättä enää ole kysyntää. Tekninen kehitys uhkaa jopa 36 %:a ammateista seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Ihminen saattaa joutua elämänsä aikana kouluttautumaan useampaan eri ammattiin ja vaihtamaan alaa monta kertaa. Elämänikäisestä koulutuksesta on tullut välttämättömyys, Eloranta painottaa.
– Tässä luovan tuhon tilanteessa, jossa nyt elämme, ei hallituksen taholta ole viisasta säästää koulutuksesta. Laadukas koulutus alkaen varhaiskasvatuksesta ja perusasteelta aina toisen asteen koulutukseen ja korkeakouluun saakka, aikuiskoulutusta unohtamatta, luo sen osaamisperustan ja edelläkävijäosaamisen, josta Suomi ponnistaa eteenpäin, Eloranta korostaa.
– Tulee muistaa, että koulutus on investointi eikä kuluerä. Se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Investointivelkaa ja syömävelkaa ei pidä rinnastaa toisiinsa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksella on niin keskeinen merkitys lasten myöhemmälle oppimiselle ja kehitykselle, että OECD:n mukaan euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu kasvatus tai koulutus. Yliopistoeuro puolestaan tuottaa lähes kuusi euroa Euroopan taloudelle. Miksi hallitus haluaa säästää tulevaisuudesta, Eloranta kysyy?
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.