Kasvisruokaverkoston kirjallista kysymystä pohjusti verkoston toukokuun lopulla järjestämä keskustelutilaisuus, jossa kuultiin kattavaa ruoka-alan asiantuntijakaartia arvoketjun eri vaiheista. Yhteinen näkemys tarpeesta kehittää suomalaista kasviproteiinialaa on vahva.
– Tällä hetkellä elintarvikekäyttöön tuotettavan kasviproteiinin yksi suurimmista pullonkauloista Suomessa on ensimmäisen asteen jalostus – monet yritykset joutuvat käyttämään kotimaisen raaka-aineen ulkomailla jalostettavana. Kasviproteiinien jatkojalostus on pystyttävä tekemään kotimaassa, jotta osaaminen, investoinnit ja taloudellinen lisäarvo jäävät tänne, verkoston puheenjohtaja Mai Kivelä (vas) sanoo.
– Tarvitsemme kansallisen kasvipohjaisen ruoan toimenpideohjelman. Vain siten kasvipohjaista alaa voidaan edistää strategisesti ja tehokkaasti. On löydettävä keinot, joilla kasviproteiinien jatkojalostukseen kohdistettavat investoinnit saadaan lentoon ja niistä saadaan kannattavia arvoketjun kaikille osapuolille, verkoston varapuheenjohtaja Tiina Elo (vihr) sanoo.
Verkoston vuosikokouksessa verkoston toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin uutena Eeva-Johanna Eloranta (sd). Myös Elorannan mielestä hallituksen tulee tehdä enemmän valjastaakseen täysimittaisesti uusista kasvipohjaisista arvoketjuista saatavat kasvu- ja huoltovarmuusmahdollisuudet Suomelle.
– Edellytykset kasviproteiinien tuotannon kasvattamiselle Suomessa ovat olemassa, mutta investoinnit kotimaisen jatkojalostuksen mahdollistamiseksi on saatava liikkeelle. Samalla kysyntää tulee ohjata kohti kasviproteiineja, muun muassa julkisten hankintojen avulla, Eloranta sanoo.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.