Varhaiskasvatuslaki tulee – mutta ei hutiloiden

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 9.7.2012 ja Turun Sanomissa 10.7.2012

Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko syyttää kirjoituksessaan opetusministeri Jukka Gustafssonia vitkuttelusta varhaiskasvatuslain säätämisessä (TS 29.6, SSS 3.7). Ennen kirjoituksen laatimista Saarikko olisi toki voinut tutkia hallitusohjelmaa sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa, joissa molemmissa on aikataulusta linjattu jo viime vuonna. Tarkoitus on, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, ohjaus ja hallinnointi siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta. Toisin sanoen koko asia ei kuulu ministeri Gustafssonin vastuualueelle ennen vuoden vaihdetta.  Tämän siirron jälkeen vasta voidaan toden teolla ryhtyä valmistelemaan varhaiskasvatuslakia, ja uudesta laista on tarkoitus antaa esitys eduskunnalle keväällä 2014. Päivähoitolain uudistaminen oli myös edellisen keskustavetoisen hallituksen ohjelmassa, mutta uudistusta ei saatu aikaan ja niinpä tehtävä siirtyi nykyiselle hallitukselle.

Hätiköiden ei koskaan saavuteta hyviä tuloksia. Opetusministeriön hallinnonalalta on jo tullut tällä kaudella runsaasti lakiesityksiä, mm. biopankkilaki, opintotukilain muutoksia, useita lakiesityksiä koskien yliopistolakia mm. vastikään eduskunnassa hyväksytty esitys taideyliopistosta tai useat vielä eduskunnan käsittelyssä ovat lakiesitykset, joilla puretaan korkeakoulujen hakijasumaa. Vastikään saatiin aikaan myös peruskoulun tuntijakopäätös ja lukion vastaavan valmistelu on jo todella pitkällä. On aivan mahdotonta, että kaikki tälle hallituskaudelle suunniteltu lainsäädäntötyö tulisi valmiiksi ensimmäisen vuoden aikana. Sen toki jokainen ymmärtää.

Kuten Saarikkokin toteaa, lainsäädännön uudistamiselle on suuri tarve. Valmistelutyöhön onkin varattava aikaa. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksella luodaan jatkossa entistä vahvempaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Tärkeän osan ansaitsevatkin mm. tunnetaitojen opettaminen ja taidekasvatus. Olennaista on, että jo varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kaikille tukemalla monipuolisin toimin erityistä tukea tarvitsevia sekä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia.

Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Päivähoito säilytetään jatkossakin maksuttomana pienituloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti tullaan huomioimaan yksinhuoltajien asema. Uutena ja odotettuna uudistuksena on tulossa myös se, että oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Tämä toivottavasti rohkaisee äitiys- ja vanhempainvapailla olevia vanhempia myös perheen vanhemman lapsen kotihoitoon vapaiden aikana. Päivähoitoa syrjäytymistä ehkäisevänä palveluna kehitetään edelleen. Varhaiskasvatuslaki on siis tulossa, mutta toki nyt on erinomainen aika keskustelun käynnistämiseen aiheesta, kun lakiesitykset eivät vielä ole valmiina.