”Pitää opetella hyviä tapoja, pitää opetella hillitsemään itsensä”, näin jouduimme kaikki vielä vuonna 1974 opettelemaan ulkoa toisluokkalaisina, kukin yksitellen luokan edessä, kovasti jännittäen. Vanhempainilloissa kuulee usein todettavan, että koulu on nyt aivan erilainen kuin se oli meidän lapsuudessamme. Näinhän se onneksi onkin, suomalainen peruskoulu on loistava kansainvälisestikin verrattuna, vieläkin, vaikka viimeisimmissä vertailuissa sijoitus on pikkuisen alentunutkin.
Tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaisella
Perusopetusta ei pitäisikään nyt kovin jyrkästi muuttaa uuteen suuntaan, vaan kehittää sitä sen hyviä puolia vahvistaen. Kaikkein tärkeintä on säilyttää ja vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoisuutta, koska se turvaa parhaiten jokaiselle lapselle taustasta riippumatta tasa-arvoiset tulevaisuuden mahdollisuudet. Tätä asiaa meidän tulee vaalia.
Henkistä hyvinvointia edistettävä
Tänä päivänä psyykkiset syyt, etenkin masennus ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Jo lapsilla ja nuorillakin masennusta on alkanut hälyttävästi esiintyä. Näin ollen tulisi koulussakin panostaa enemmän henkiseen hyvinvointiin ja sitä lisäävään luovuuteen. Taito- ja taideaineiden määrää voisikin lisätä, koska se ruokkii lasten luovuutta kasvamaan. Luova ihminen löytää aikuisenakin parhaiten ratkaisuja ongelmatilanteisiin niin työssä kuin omassa elämässäänkin.
Suomalaiset koulupäivät liian lyhyitä
Kaikkein tärkeintä onkin oppilaiden hyvinvointi ja sen lisääminen. Tätä varten tarvitsemme lailla säädetyt, riittävän pienet opetusryhmät. Pohdittavana asiana on myös suomalaisten koulupäivien lyhyys. Monissa maissa oppivelvollisuus alkaa jo 5-vuotiaana ja kaikilla oppilailla tuosta iästä lähtien koulupäivät kestävät klo 9-15. Oppivelvollisuusikää en olisi noin alas alentamassa, mutta tuossa koulupäivän pituudessa olisi harkittavaa. Oppimisen vaatimustason jatkuvasti kasvaessa, ei ole mahdollista sisällyttää kaikkea nyky-yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen opetusta nykyisiin viikkotuntimääriin. Pidempi koulupäivä voisi olla myös monipuolisempi ja ilmavampi, siihen mahtuisi lisää pohdiskelevuutta, parempaa kouluviihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä, lisää taito- ja taideaineita, kiireettömyyttä ja henkistä hyvinvointiakin.
Tavoitteena tulee olla kaikille yhdenvertainen ja laadukas perusopetus, jossa jokainen oppija voi toimia omien oppimisedellytystensä mukaisesti. Myös valinnaisuutta voisi lisätä, mutta vasta 5.-6. luokilla ja yläkoulussa enemmänkin.
Eeva-Johanna Eloranta
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.