Oppivelvollisuutta pitää pidentää

Julkaistu Turun Sanomissa 24.3.2013 03:31

Ennen vanhaan löytyi kouluttamattomallekin töitä. Oli tarjolla erilaisia hanttihommia apumiehenä, kotiapulaisena, kauppa-apulaisena, siivoojana, lähettinä jne. Nykymaailmassa ilman koulutusta on hyvin vaikea saada työpaikkaa.

Ilman ammatillista koulutusta olevien työurat ovatkin epävakaita ja lähes kymmenen vuotta muita lyhyempiä. Työura jää silloin tytöillä noin 22 vuoteen ja pojilla noin 26 vuoteen, kun keskimäärin työurat ovat 34 vuoden pituisia.

Työelämässä ja nyky-yhteiskunnassa pärjätäkseen tarvitaan vähintään toisen asteen koulutus. Voidaankin perustellusti sanoa, että vähintään ammatillisen tutkinnon pitäisi olla perusoikeus, mutta myös perusvaatimus kaikille kansalaisille.

Nykyinen yhdeksänvuotinen oppivelvollisuus sopi hyvin siihen aikaan kun käytiin kansakoulua ja niitä hanttihommiakin oli reilusti tarjolla. Kun täytettiin 15 vuotta, mentiin töihin ja työ opittiin tekemällä.

Oppivelvollisuusiän päättyessä alaikäiset nuoret tekevät tulevaisuuteensa ja koko loppuelämäänsä vaikuttavia päätöksiä epäkypsässä iässä.

Erityisesti monet pojat ovat pahimman murrosiän pauhuissa juuri 15–16-vuotiaina. Nämä päätökset voivat pahimmassa tapauksessa viedä nuoren koko elämän sivuraiteille.

On yhteiskunnan taholta melkeinpä heitteillejättöä, ettei oppivelvollisuus ja -oikeus jatku tämän hankalan vaiheen ohi täysi-ikäisyyteen asti. Oppivelvollisuuden pituuden suhteen olemme jääneet eurooppalaisesta kehityksestä jälkeen.

Euroopan maista Saksassa ja Hollannissa oppivelvollisuus kestää neljä vuotta pidempään kuin Suomessa. Ainoastaan Turkissa on Suomea lyhyempi oppivelvollisuus.

Oppivelvollisuuden pidentäminen torjuisi syrjäytymistä ja vaikuttaisi etenkin siihen viiteentoista prosenttiin nuorista, jotka jäävät ilman toisen asteen tutkintoa. Samalla se tukisi myös nuorisotakuun tavoitteita, sillä se on tehokkain tapa saada nuoret motivoiduksi koulutukseen.

Oppivelvollisuuden pitäisikin jatkua 18 vuoden ikään asti. Sen lisäksi pitää huolehtia siitä, että opiskelupaikkoja varmasti riittää kaikille myös ammatillisessa koulutuksessa, ettei kenenkään tarvitse valita pakkolukiota.

Kymppiluokka voi olla yksi vaihtoehto, jos sopivaa paikka ei ensi hakemalla löydy. Niille nuorille, joilla on vaikeuksia suoriutua toisen asteen opinnoista, tulee tarjota tukea ja räätälöidä heille sopivia koulutusmalleja, esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tai valmentavaa toimintaa. Ketään ei saa tässä elämävaiheessa jättää oman onnensa nojaan. Siihen meillä ei ole varaa inhimillisesti eikä myöskään taloudellisesti.

Akava, OAJ, STTK ja suurin osa toisen asteen opiskelijoista jo kannattavat oppivelvollisuuden pidentämistä. Toivottavasti myös kokoomus vihdoin muuttaa vanhanaikaisen kantansa tässä asiassa ja asettuu nuorten puolelle.