Julkaistu Demokraatissa 15.6.2012 ja Turun Sanomissa 19.6.2012
Viime aikojen perhesurmat ja ampumistapaukset ovat järkyttäneet kaikkien suomalaisten mieliä. On selvää, että näihin julmiin tekoihin syyllistyneiden ihmisten mielenterveys on järkkynyt vakavasti. Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 90 000 suomalaista. Masennus on syistä suurin ja sen takia jää eläkkeelle joka päivä 12 ihmistä, joista lähes puolet on alle 30-vuotiaita nuoria. Masennuslääkkeitä käyttää jo 400 000 suomalaista. Mielenterveysongelmat eivät ole enää mikään pienen ihmisryhmän ongelma, vaan kyse on todella suuresta kansanterveydellisestä ja -taloudellisesta ongelmasta puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä sairastuneille ja heidän läheisilleen.
Syitä löytynee modernista elämäntavasta, jossa yhteisöllisyys on voimakkaasti vähentynyt. Ihmiset ovat jo vuosia istuneet liikaa television ääressä ilman sosiaalisia kontakteja. Viime vuosina mukaan on tullut internet ja virtuaalimaailma, joten iltaisin kodeissa perheenjäsenet saattavat puuhata kukin oman ruutunsa äärellä ilman sen kummempaa kanssakäymistä keskenään. Monet nuoret tapaavat kavereita yhä enemmän vain virtuaalisesti peleissä ja sosiaalisessa mediassa. Lapset viettävät helposti tuntikausia ruudun, joko television ja erilaisten pelikoneiden tai tietokoneen ääressä, koska pelaamisen määrän valvominen on vanhemmille usein vaikeaa. Sosiaalisuus ei enää harjaannu tarpeeksi tavallisissa leikeissä ja ratkaisumalleja ongelmatilanteissa saatetaan ammentaa pelimaailmasta. Pelaaminen myös aiheuttaa helposti rauhattomuutta ja keskittymisongelmia. Onko näin ollen ihme, jos elämänkriisin tai vaikean paikan tullessa eteen aikuistuvan nuoren elämässä ei löydykään ulospääsyä vaan mielenterveys järkkyy tai tilanne purkautuu järkyttävällä tavalla.
Me kaikki tunnemme suomalaisen neuvolajärjestelmän upeat tulokset, hammashoitokampanjoinnin fluorauksineen tai sen miten kitkimme tuberkuloosin. Nyt me tarvitsemme kansallisen mielenterveyden parannusohjelman. Kaikki alkaa lapsuudesta, niin myös terveen mielen kehittyminen. Olennainen merkitys on päiväkodeilla ja kouluilla. Työ henkisen hyvinvoinnin, sosiaalisten ja ihmisenä olemisen taitojen parantamiseksi tuleekin aloittaa lasten- ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöissä. Paljon hyväksi koettuja menetelmiä on jo olemassa mm. itsetuntoon, stressin- ja vihanhallintaan, moraaliseen päättelyyn tai tunnetaitoihin liittyen.
Varhaiskasvatuksella on erityisen suuri merkitys sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana koulua varten. Onkin tärkeää, että varhaiskasvatuslain säätämisen yhteydessä tällä hallituskaudella tuomme varhaiskasvatukseen näitä edellä mainittuja asioita. Opetellaan miten näytetään tunteita tai miten lohduttaa kaveria? Näiden tärkeiden elämäntaitojen opetteluun on varhaiskasvatuksessa oiva mahdollisuus kun varsinaista opintosuunnitelmaa ei vielä ole.
Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen lisäksi tarvitsemme myös riittävät resurssit, toimivan mielenterveyden hoitojärjestelmän ja -käytännöt, joissa lähtökohtana on avoin yhteistyö sairastuneen ja hänen perheensä kanssa. Kehitettävää on paljon. Suomalainen mieli tarvitsee kansallisen mielenterveysohjelman NYT.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.