Eeva-Johanna Eloranta

    Teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan – Miten käy hyvinvointivaltion?

    Kirjoittaja:

    Eeva-Johanna Eloranta

    Julkaistu:

    Kategoria:

    ,

    Suomalainen hyvinvointivaltio on suurten haasteiden edessä. Suomesta ja erityisesti Varsinais-Suomesta on hävinnyt suuri määrä teollisia työpaikkoja kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Hyvinvointivaltion rakentaminen on pitkälti perustunut teollisuuteen ja teollisuuden työpaikkoihin. Teollisuus ja sen työntekijöiden veronmaksukyky ovat olleet varsin hyviä ja sen varaan on ollut hyvinvointia helppo rakentaa.

    Teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan

    Nyt olemme siirtyneet palveluyhteiskuntaan. Palvelualoilla ansiotaso on neljänneksen teollisuutta alempi. Myöskään palveluala ei maksa samalla tavalla veroja kuin teollisuus. Tästä seuraa väistämättä verotulojen väheneminen ja sitä kautta vaikeudet säilyttää hyvinvointiyhteiskunta kasvaa.

    Palveluyhteiskunta tuottaa vähemmän jaettavaa

    Teollinen yhteiskunta toimi pitkälti arkisin ja aamusta iltaan. Palveluyhteiskunnan oletetaan olevan aina auki. Aina pääsee kauppaan ja päiväkotien odotetaan toimivan vuorokaudet ympäri oli arki tai pyhä. Yhteiskunnan pyörittäminen vaatii yhä enemmän menoja, mutta uudenlainen yhteiskuntarakenne tuottaa vähemmän tuloja.

    Hyvinvoinnin vaatimukset kasvavat 

    Väestö ikääntyy lähivuosina. Yhä enemmän vaaditaan sosiaali- ja terveystoimelta uusia palveluja. Eräillä aluilla koko nuorisoikäluokka tulisi kouluttaa sosiaali- ja terveysalalle työvoiman kysynnän tyydyttämiseksi. Tämä ei tietenkään voi olla mahdollista. Suomalainen hyvinvointivaltio ei voi pysyä pystyssä vain sairaita ja vanhuksia hoitamalla.

     Hyvinvoinnin edellytykset voidaan säilyttää jos…

    Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi pitää työuria pidentää. Opiskelijoiden tulee päästä aiempaa nopeammin työelämään tutkintoja joustavoittamalla. Työttömyyskausia tulee lyhentää. Työuran loppupuolella työolosuhteita ja ihmisten jaksamista tulee kehittää siten, että työelämässä halutaan vapaaehtoisesti olla nykyistä kauemmin.

     Työ on parasta sosiaaliturvaa

    Työ tuo hyvinvointia. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Osaaminen tuo työtä. Osaaminen syntyy korkeatasoisessa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Ja korkeatasoisena tämä järjestelmä pysyy riittävällä rahoituksella, mutta myös luovuudella, innovatiivisuudella ja vahvalla tulevaisuusnäkökulmalla.

    Jaa tämä artikkeli
    Avainsanat
    , , , , ,
    Kommentit
    Yksi vastaus artikkeliin “Teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan – Miten käy hyvinvointivaltion?”
    1. Kati avatar
      Kati

      Niinhän se juuri on, että työ on kaiken hyvinvoinnin edellytys. Jos ihmisillä on työtä, muut asiat yhteiskunnassa ratkeavat kuin itsestään. Tai ainakin niiden ratkaiseminen on helpompaa.

      Mutta mutta… Tilanne tämän päivän Varsinais-Suomessa on se, että osaaminen ja koulutus eivät takaa työpaikkaa. Otsikoissa on usein nuorten, kouluttamattomien ja maahanmuuttajien huono työtilanne, mutta Turun alueella arkipäivää on se, että edes korkeakoulututkinto ja vuosien työkokemus eivät takaa työpaikkaa. Suomessa työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, mutta kaikki eivät voi tai halua asua ja työskennellä siellä.

      Minun ääneni näissä vaaleissa saa se ehdokas, joka lupaa ensisijaisesti toimia Varsinais-Suomen työllisyystilanteen parantamiseksi. Ja pelkkä lupaus ei valitettavasti riitä. Olisi esitettävä myös joitakin konkreettisia toimia, joilla tilannetta voisi tulevaisuudessa parantaa.

    Vastaa

    Viimeksi julkaistu
    Arkistot