Vappupuhe 2025

Vappupuhe 1.5.2025

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta SDP

Raision työväen vappu, Raision tori

Hyvät vapun viettäjät, hyvät toverit ja ystävät,

Vappu on enemmän kuin kevään karnevaali – se on työn, oikeudenmukaisuuden ja yhteisöllisyyden juhla. Tänä päivänä muistamme niitä, jotka ovat taistelleet parempien työehtojen, sosiaaliturvan ja koulutuksen puolesta – ja ennen kaikkea sitä, että tämä työ jatkuu edelleen, yhdessä.

Erityisen mukavaa on viettää vappua täällä Raisiossa – paikassa, josta oma poliittinen urani lähti liikkeelle kaupunginvaltuutettuna 28 vuotta sitten. Raisio on kaupunki, jossa sosialidemokraattiset arvot näkyvät ja kuuluvat. Kuntavaaleissa SDP vahvisti suurimman puolueen paikkaansa merkittävästi ja sai täällä luottamuksen lähes joka kolmannelta äänestäneistä.  Se on osoitus siitä, että reiluus, tasa-arvo ja yhteinen vastuu ovat arvoja, joita täällä arvostetaan. Lämmin kiitos ja onnitteluni teille kaikille, jotka olitte mukana rakentamassa tätä tulosta – äänestäjät, ehdokkaat, kampanjatiimiläiset ja puolueaktiivit. Ilman teitä ei olisi tätä liikkeen voimaa.

Ja se voima näkyi koko Varsinais-Suomessa ja läpi Suomen. Myös Varhan vaalissa, kun SDP nousi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen suurimmaksi puolueeksi. Turussakin voitimme suurimman puoleen paikan ensimmäisen kerran sitten 90-luvun. Tämä on vahva viesti siitä, että ihmiset ovat valmiita muutokseen myös Varsinais-Suomessa.

SDP:n päätavoitteet vaaleissa olivat nopea hoitoon pääsy sekä oppimisrauha ja pienet ryhmäkoot perusopetuksessa. Näiden puolesta tulemme tekemään töitä kunnissa ja hyvinvointialueella tulevina vuosina.

Tämän kevään vaalit ovat kertoneet yhdestä asiasta hyvin selkeästi: suomalaiset eivät hyväksy nykyhallituksen linjaa. Tyytymättömyys kasvaa, ja yhä useampi kokee, että Orpon ja Purran hallitus on viemässä Suomea väärään suuntaan. Sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa hallituspuolueiden yhteiskannatus jäi alle 40 prosentin. Se on selvä viesti: nyt tarvitaan suunnanmuutosta.

Hyvät toverit,

Hallitus on nyt puolivälissä kauttaan – ja on aiheellista pysähtyä katsomaan, mitä on saatu aikaan. Hallitusohjelmassa luvattiin talouden nousua, sadantuhannen uuden työllisen syntyä ja velkaantumisen taittumista. Koulutukselle luvattiin erityissuojelusta ja perussuomalaiset vannoivat vaalien alla, ettei pienituloisilta tai sote-palveluista leikata.

Mutta politiikan teot kertovat toista. Nyt leikataan juuri heiltä, jotka eniten apua tarvitsisivat – opiskelijoilta, pienituloisilta, lapsiperheiltä, vammaisilta, ikäihmisiltä ja sairailta. Koulutus on säästöjen kohteena ja työllisyyskehitys on aivan päinvastaista lupauksiin verrattuna. Julkinen talous on yhä pahasti alijäämäinen. Hallituksen lupaukset eivät ole pitäneet, mutta sen päätöksillä on ollut todellisia – kovia seurauksia monen suomalaisen elämässä.

Sosiaaliturvan ja sotepalveluiden lisäksi hallituksen saksissa on Orpon vaaleja edeltäneistä lupauksista huolimatta myös koulutus. Erityisesti aikuiskoulutus on ollut suoranaisen hyökkäyksen kohteena viimeiset kaksi vuotta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, vapaan sivistystyön leikkaukset, ammatillisen koulutuksen erityisesti aikuisopiskelijoihin kohdistetut leikkaukset ja monet muut hallituksen toimet ovat tehneet uudelleen kouluttautumisesta ja oman osaamisen kehittämisestä vaikeaa, jopa mahdotonta, tavallisille suomalaisille.

Oman osaamisen kehittäminen ja laajentaminen ovat keskeisiä keinoja varmistaa uran eteneminen ja työelämässä pysyminen. Yksi työelämämme suurimmista ongelmista on pitkään ollut työnhakijoiden osaamisen ja avointen työpaikkojen vaatimusten kohtaanto-ongelma. Monien työnhakijoiden osaaminen ei enää vastaa nopeasti muuttuvan työelämän vaatimuksia, mikä on myös talouskasvun este. Jos hallitus aidosti haluaisi edistää talouskasvua, se panostaisi koulutukseen eikä leikkaisi siitä. Hallituksen politiikan keskeinen ongelma on lyhytnäköisyys; nyt säästetty miljoona voi tarkoittaa tulevaisuudessa paljon suurempaa menetystä.

Samoin lyhytnäköisiä ovat hallituksen kovat kulttuurileikkaukset. Taide ja kulttuuri heijastavat historiaa ja yhteiskuntaa, tuovat merkityksiä elämään ja opettavat kriittistä ajattelua. Taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia ja tukevat ihmisarvoista elämää sekä rakentavat yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kulttuurista leikkaaminen on lyhytnäköistä ja haitallista myös talouden kannalta.

Kulttuuri on myös merkittävä työllistäjä ja tuo alueille elinvoimaa. Sen osuus BKT:stä on suurempi kuin metsäteollisuuden yritysten. Jos onnistumme nostamaan alan osuuden BKT:stä Euroopan keskitasolle, voisimme luoda arvonlisää jopa 2,5 miljardia euroa. Leikkaukset kulttuurista osuvat ensisijaisesti ihmisiin, lisäten työttömyyttä, sillä kulttuuri tuotetaan lähes kokonaan ihmisvoimin.

Hyvät ystävät,

Kaikilla näillä leikkauksilla ja ”uudistuksilla” luvattiin kymmeniä tuhansia uusia työllisiä, talouskasvua ja loppu valtion velkaantumiselle. Palveluiden ja satojen tuhansien ihmisten toimeentulon heikentäminen sekä työntekijöiden oikeuksien polkeminen, kulttuurin ja koulutuksen heikentäminen piti olla välttämättömiä uhrauksia, jotta saisimme Suomen takaisin kasvun tielle ja julkisen talouden kuntoon.

Mutta mikä on ollut hallituksen politiikan tulos?

Työllisiä on jo jopa 70 000 vähemmän, kun tämän hallituksen aloittaessa. Talouskasvu on ollut Euroopan alhaisinta. Konkurssit ovat ennätyslukemissa. Köyhyydessä eläviä lapsia on 17 000 lasta enemmän. Ruokajonot kasvavat, häädöt lisääntyvät, hyvinvointialueet irtisanovat hoitajia, ikäihmiset jonottavat hoitopaikkoja, lääkkeet kallistuvat ja nuorten usko omaan tulevaisuuteen on romahtanut. Ja kaiken tämän päälle velkaantuminen jatkuu jopa suurempana kuin korona- ja energiakriisien vuosina.

Tästä huolimatta hallituksella löytyy aina lisää rahaa yksityisille sote-jäteille tehottomiin kelakorvauksiin sekä muille suuryrityksille ja hyvätuloisille miljardin veroaleen. Viime viikolla hallitus päätti laskea yritysten ja hyvätuloisimpien verotusta ja samalla leikata lisää koulutuksesta, sote-järjestöiltä ja kuntien valtionosuuksista, mikä tulee näkymään myös peruskoulujen rahoituksessa. Valtionosuuksien leikkauksella hallitus vain siirtää vastuuta leikkausten kohdentamisesta kunnille ja uusille kuntavaltuutetuille.

Kaikki nämä lisäleikkaukset tehdään vain, jotta hallitus voi keventää kaikkein hyvätuloisimpien verotusta. Pieni- ja keskituloiselle ammattiliiton jäsenelle veroalennus ei juurikaan näy, kun hallitus samalla ajaa läpi kokoomuksen pitkäaikaisen tavoitteen ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta. Tarkoituksena ei ole kasvun tai työllisyyden tukeminen, vaan ideologinen ammattiliittojen heikentäminen työnantajien edun edistämiseksi.

Ihmettelen, miksi hallituksen vaakakupissa rikkaiden veronalennus painaa enemmän kuin korkeakoulutus ja perusopetuksen edellytykset. Hallitus maksattaa hyvätuloisten veroalen leikkaamalla tulevaisuudesta ja talouskasvun keskeisestä tekijästä eli osaamisesta ja sivistyksestä.

Hallitus on kuvannut puoliväliriihtä kasvuriiheksi, mutta leikkaa samalla korkeakoulutuksesta lähes 120 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Miten korkeakoulut voivat lisätä opiskelupaikkoja ja samalla säästää kymmeniä miljoonia? Tämä on mahdoton yhtälö.

Jo aiemmat leikkaukset ammattikorkeakoulutukseen, yli 32 miljoonaa euroa, vastaavat noin 1 700 tutkinnon vuosittaista rahoitusta. Leikkaamalla korkeakoulutuksesta lisää, hallitus leikkaa suoraan tulevaisuudesta ja talouskasvusta. Nämä toimet eivät tue kasvua, vaan heikentävät sitä.

Hyvät toverit,

Hallituksen vaaleista ottama viesti näyttäisi olevan, että hallituspohjalle ei ole luvassa jatkoa eduskuntavaalien jälkeen ja nyt on viimeinen hetki viedä läpi kaikki kokoomuksen ja elinkeinoelämän pitkään haluamat tavoitteet välittämättä niiden hintalapusta tai vaikutuksista. Näille panostuksille olisi kuitenkin paljon parempiakin kohteita, kuten lasten ja nuorten tilanteen parantaminen.

Viime kuussa lapsiasiavaltuutettu kiinnitti vuosikertomuksessaan huomiota lasten ja nuorten hälyttävään tilanteeseen. Nuorten huumekuolemat ja itsemurhat ovat lisääntyneet nopeasti, ja lasten väkivalta- ja ryöstörikollisuus on raaistunut. Lapsiköyhyys on kasvanut. Monet kärsivät yksinäisyydestä ja kokevat, etteivät aikuiset puutu kiusaamiseen tarpeeksi. Samalla vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta on lisääntynyt. Jo joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus, mutta monilla alueilla apua joutuu jonottamaan.

Lisäksi tuoreen Nuorisobarometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuvien nuorten osuus on tippunut 80 prosentista 61 prosenttiin vuodesta 2021. Nuoria huolestuttavat niin maailman tapahtumat kuin arkiset asiat. Nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys erityisesti omaan taloudelliseen tilanteeseensa on laskenut merkittävästi. Hallituksen hyvinvointivaltiota murentava politiikka on heikentänyt nuorten toimeentuloa ja palveluita sekä tehnyt työelämästä entistä epävarmempaa.

Hallituksen vastaus lasten ja nuorten hätään oli leikata lisää koulutuksesta, mm. kuntien valtio-osuuksia leikkaamalla. Koulutuksesta leikkaaminen on ehkäpä kaikista haitallisimpia leikkauksia tulevaisuudesta. Kun oppimistulokset ovat olleet koko 2000-luvun laskusuunnassa, tulisi nyt vahvistaa eikä heikentää kuntien mahdollisuuksia vahvistaa perusopetusta.

Talouskasvun, työllisyyden ja valtiontalouden hoitamisen lisäksi hallitus on epäonnistunut tärkeimmässä tehtävässään – paremman tulevaisuuden ja tulevaisuususkon rakentamisessa lapsille, nuorille ja tuleville sukupolville.

Toverit,

Eduskuntavaaleihin on vajaa kaksi vuotta aikaa. Se voi vielä tuntua pitkältä ajalta, mutta työ vaalien voittamiseksi alkaa jo nyt. SDP:ssä on käynnistetty uusi ohjelmatyö, jonka tavoitteena on palauttaa suomalaisten luottamus ja vahvistaa uskoa Suomen ja ihmiskunnan tulevaisuuteen.

Tämän päivän yhteiskunnalliset haasteet eivät ole pieniä – mutta eivät myöskään ylitsepääsemättömiä. Muuttunut turvallisuustilanne, maailmaa ravistelevat kriisit, ilmastonmuutos ja vaikea talous- ja työllisyystilanne asettavat meidät suomalaiset kovien kysymysten äärelle. Siksi juuri nyt tarvitaan viisaita päätöksiä – päätöksiä, jotka ovat reiluja ja katsovat tulevaisuuteen.

Me sosialidemokraatit olemme tarttuneet tähän työhön tosissamme. Rakennamme parhaillaan uutta yhteiskunnallista analyysiä – ei vain puheiden vuoksi, vaan siksi, että haluamme löytää uudenlaisia, toimivia ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin. Ohjelmatyömme kautta me tarjoamme vaihtoehtoja, jotka eivät jätä ketään yksin: ratkaisuja, joilla työllisyys vahvistuu, talous kasvaa, oppimistulokset kääntyvät parempaan, ja lapset ja nuoret voivat taas paremmin ja voivat uskoa entistä parempaan tulevaisuuteen.

Hallituspuolueet puhuvat usein vaihtoehdottomuudesta. Mutta totuus on toinen. Me olemme jo viimeisen vuoden aikana esittäneet useita konkreettisia ja oikeudenmukaisia vaihtoehtoja hallituksen linjalle – ja tulemme esittämään lisää. Sillä me uskomme, että ratkaisuja on – kun niitä haetaan rohkeasti, yhdessä ja oikeudenmukaisesti.

Emme hyväksy sitä, että puolustusmenojen kasvattaminen rahoitetaan leikkaamalla pienituloisilta tai heikentämällä hyvinvointivaltion peruspalveluita. Meille tärkeintä on, että kaikista pidetään huolta – myös vaikeina aikoina. Se on sosialidemokratian ydin, ja sen takana me seisomme.

Hyvät toverit,

Jokaista meistä tarvitaan vaalivoiton rakentamiseen. Jokaisen kunnanvaltuutetun, aluevaltuutetun ja lautakunnan jäsenen sekä puolueaktiivin työllä on merkitystä. Meidän pitää kuunnella ihmisiä ja heidän huoliaan. Meidän pitää näyttää toiminnallamme, että emme vain puhu vaan toimimme myös. SDP tulee olemaan läsnä myös vaalien välillä.

Uskon, että kun me kaikki yhdessä jatkamme tänä keväänä onnistunutta työtä tulemme voittamaan myös eduskuntavaalit ja käännämme koko Suomen suunnan kohti reilumpaa, oikeudenmukaisempaa ja solidaarisempaa Suomea, sillä kaiken voi tehdä reilummin.

Hyvää vappua ja kevättä teille kaikille.