Ulkoistamisen kyseenalainen tehokkuus

Onneksi vihdoin tämän syksyn aikana on noussut keskusteluun julkisten palvelujen ulkoistamiseen liittyvät epäkohdat. Ei pidä yleistää, mutta yksikin ikävä tapaus on liikaa ja valitettavasti niistä tulee yhä lisää esimerkkejä. Toki monissa yrityksissä asiat ovat kohdallaan ja työtä tehdään pyrkien vilpittömästi hyvän laatuun.

Yrittäjien ”kekseliäisyys”

Suomen yrittäjien Järventaus kertoi eilen Ylen sivuilla: ” Kun kilpailu toimii, yrittäjien kekseliäisyys tuottaa kunnan omia palveluita parempia ja edullisempia palveluita”. Yrittäjien kekseliäisyys tosiaan tuottaa edullisempia palveluita esimerkiksi niin että tilataan vain 7 annosta ruokaa 10 vanhukselle, punnitaan heidän vaippojaan, ettei niitä vaihdeta liian usein tai määrätään 2 vaipan maksimimäärä per päivä. Yksityisessä päivähoidossa kekseliäisyys ilmenee joskus niin, että lastentarhanopettajat hoitavat myös laitossiivouksen. Yksityiset päiväkodit harvemmin huolehtivat myöskään erityislapsista, sillä heidän huolehtimiseen kuuluu enemmän henkilökuntaa ja resursseja. Erityislapset jätetään kunnan hoidettaviksi ja sitten hehkutetaan yksityisten laitosten yksikköhintojen alempaa tasoa. Usein edullisemman palvelun syynä ovat myös työntekijöiden huonommat työehdot. Kyllähän näitä  kustannustehokkaita luovia innovaatiota riittää. Hoitotyön osalta on vaikeaa löytää mitään muuta syytä edullisempaan palveluun kuin se, että tingitään palvelun laadusta tai työehdoista. Pisteenä i:n päälle kierrätetään voitot veroparatiisiyhtiöiden kautta osakkeenomistajille ja bisnes sen kun kukoistaa.

Lastensuojelubisnes suuryritysten käsiin

Tällä viikolla nousi esiin suuryritysten uusi aluevaltaus, lastensuojelubisnes. Tähänkin asti Suomen kunnissa on ostettu lastensuojelupalveluita ihan hyvin kokemuksin markkinoilta mm. lastensuojelujärjestöiltä tai pieniltä paikallisilta yrittäjiltä. Viime aikoina mukaan ovat kuitenkin tulleet suuret ulkomaiset pääomasijoittajien omistamat sosiaali- ja terveysalan yhtiöt. Eikä mikään ihme, sillä lasten huostaanotto on Suomessa yli 600 miljoonan euron rahasampo. Nyt sellaiset yhtiöt kuin Mehiläinen ja Attendo (HS 22.10) pyrkivät alalla kasvuun perustamalla uusia yksiköitä, ostamalla pieniä toimijoita itselleen ja osallistumalla kuntien kilpailutuksiin vallaten markkinoita tavoitteena mahdollisimman suuri voitto osakkeenomistajille.

Kauas verotulot karkaavat

Viimeistään nyt on myös huomattu, että monien kunnallisia palveluja tuottavien yritysten käärimät voitot päätyvät varsin usein veroparatiisien kautta osakkeenomistajien taskuun ja vain pienestä osasta voittoa maksetaan veroa Suomeen. Mm. maamme suurimmat terveysalan yritykset, Terveystalo ja Mehiläinen, minimoivat verojaan näillä monimutkaisilla omistusjärjestelyillä. Yritys, jolta kunnat ostavat palveluita kuntalaisilleen, voi ottaa lainaa hyvin korkealla korolla esimerkiksi ulkomaisessa veroparatiisissa sijaitsevalta emoyhtiöltään. Korkotuloja saava konserni ei maksa ulkomailla juurikaan veroja ja Suomessa suuret korkokulut voi vähentää verotuksessa. Tällä tavoin toimien eivät monet Suomessa toimivat yritykset siis maksa juurikaan veroja Suomeen vaikka ne palvelut, jotka voittoa ovat tuottaneet, on kustannettu meidän yhteisillä verovaroillamme. Yhteisöverojen kautta myös kunta menettää tällä tavoin huomattavia summia verotuloja vuodessa.

Uusia keinoja epäkohtien kitkemiseen

Nyt ollaan vihdoin puuttumassa yritysten korkovähennysoikeuteen verotuksessa. Hallituksen esitys lain muuttamisesta annetaan aivan lähipäivinä. Sääntelyssä rajoitettaisiin konserniyhtiöiden välisten korkojen vähennyskelpoisuutta Suomessa. Rajoituksella puututtaisiin tilanteisiin, jossa korkomenojen määrä yrityksessä olisi 30 % suurempi kuin tulos.

Veroparatiisivapaat kunnat

Koska kunnat ovat monien veroparatiiseihin voittonsa tulouttavien yritysten suuria asiakkaita, onkin aiheellista, että kunnissa puututaan asiaan myös hankintaehtoja laadittaessa. Viime aikoina onkin paljon spekuloitu sitä, missä määrin kunta voi kilpailutuksen yhteydessä asettaa ehtoja palvelua tarjoavalle yritykselle. Hankintoihin voidaan liittää ehtoja koskien esimerkiksi kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisyyttä. Voisiko myös muulla tavoin? Isoja veroparatiisiyhtiöitä on mahdollista välttää myös niin, että kilpailutetaan palveluja pienemmissä osissa, jolloin pienet yritykset voivat helpommin osallistua kilpailuun. Paras vaihtoehto kuitenkin on, että kunta päättää tuottaa palvelun itse. Näin voi tehdä vielä kilpailutuksen aikanakin.

Pysytään kunnan omassa palvelutuotannossa

On hyvä, että ulkoistamista aletaan suitsia tiukentamalla lainsäädäntöä. Helpoin tapa on kuitenkin pysyttäytyä pääosin kunnan omassa palvelutuotannossa. Sitä voimme demokraattisesti valvoa ja ohjata, mikäli epäkohtia ilmenee. Julkisen palvelutuotannon tehtävänä on hyvän palvelun tuottaminen kun taas yksityisillä firmoilla tavoitteena on aina liikevoitto.  Kunnallisten palveluiden ei tarvitse tuottaa omistajalleen voittoa, riittää että ne tuottavat hyvinvointia kuntalaisille.