Viime kuukausien aikana olemme kuulleet surullisia uutisia vanhustentenhoivan pysäyttävistä ja järkyttävistä kuolemantapauksista, jotka olisivat olleet estettävissä. Onko hoitajien hoitotarpeeseen nähden liian vähäinen määrä ollut syynä näihin surullisiin uutisiin?
Orpo-Purran hallituksen aikana ikääntyneiden hoivapalveluista rahaa ja henkilöstöä on leikattu merkittävästi. Kahteen otteeseen on heikennetty edellisen hallituksen säätämää ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta. Ensin 0,7:stä 0,65:een ja edelleen 0,6:een. Hoitajien määrässä tämä tarkoittaa 5000 hoitajaa vähemmän. Hallitus on vienyt eduskunnasta läpi jo lähes 140 miljoonan euron leikkauksen vanhuspalveluiden rahoitukseen ja eduskunnan käsittelyssä on vielä 50 miljoonan lisäleikkaus.
Hoitajamitoituksen vähimmäismitoituksen laskeminen näkyy hoivatyössä. Hoitajien kokemusten mukaan vaaratilanteet ovat lisääntyneet. On selvää, että asiakasta kohden käytettävissä oleva aika pienenee eli hoivan laatu heikkenee, kun hoitajia on vähemmän. Jopa hoivayritysten suulla on todettu, että vanhusten hoivaan on tehty liian paljon säästöjä tällä hallituskaudella.
Voi vain kuvitella minkälaisen paineen alla hoivapalveluiden hoitajat tekevät töitä näiden leikkausten jälkeen. Monet heistä kokevat riittämättömyyttä työssään jatkuvan kiireen myötä. Samaan aikaan ne monet työstään irtisanotut hoitajat, jotka ovat joutuneet työttömiksi kokevat huolta omasta ja perheensä toimeentulosta.
Mitoitusten heikentämisen lisäksi ikäihmisten palveluissa tehdään muitakin säästöjä. Osa hyvinvointialueista on säästösyistä joutunut vähentämään ympärivuorokautisen asumisen paikkoja. Tämä johtaa siihen, että aiempaa huonokuntoisemmat ikäihmiset asuvat kotona. Myös kotihoidon palveluita saavien ihmisten määrä on maassamme laskussa, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Uusin 50 miljoonan säästö ikääntyneiden kotihoitoon ja hoivaan tehdään teknologian käytön lisäämisen verukkeella. Ikäihmisten palvelut vähenevät vaikka heidän määränsä kasvaa.
Leikkaukset ikäihmisten hoivapalveluihin niin kotihoidossa kuin hoiva-asumisessa paitsi varantavat ikäihmisten turvallisuuden, niin myös murentavat ihmisten luottamusta hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin. Liian moni vanhus yrittää pärjätä kotona, moni odottaa kotipalvelua tai pääsyä hoivapaikkaan. Samalla vastuu ja huoli siirtyy entistä enemmän omaisille eikä edes kaikilla ole heitä tukena.
Sivistyneen yhteiskunnan mitta on, miten se huolehtii heikoimmistaan. Jokaisella ikäihmisellä tulee olla oikeus ikääntyä arvokkaasti ja varmuus siitä, että hänestä pidetään huolta. Turvallisuudesta on pidettävä kiinni niin kotihoidossa kuin hoivakodeissakin.
Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja, sd
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.